Markku Henriksson
Yhdysvaltain itsenäisyyspäivän aamuna 4.7.2021 luin Turun Sanomista Ville Hytösen kirjoittaman hyvin myönteisen arvostelun Markku Henrikssonin mammuttikirjasta Tähtilipun maa, jossa sivuja on 944:
Historian emeritusprofessori Markku Henrikssonin Tähtilipun maa julkaistiin juuri oikeaan aikaan. Se käy läpi amerikkalaista mielenmaisemaa, aatehistoriaa ja psykologisia vaikuttimia niin ansiokkaasti, että kirjan lukemisen jälkeen tuntee ymmärtävänsä hitusen enemmän amerikkalaista ajattelua ja vastakkainasettelun nousua.Saman tien ostin kirjan. Joskus takavuosina yleistä historiaa pääaineena opiskellessani vaapuin Yhdysvaltain ja Venäjän/Neuvostoliiton välillä graduaihetta pohdittaessa. Proffan suosituksesta päädyin jälkimmäiseen. Silloisen ison urakkani tuloksena naputtelin Facit-kirjoituskoneella 152-sivuisen raportin, jonka otsikkona on Neuvostoliiton Euroopan-politiikkaa suomalaisten lehtien palstoilla vuosina 1932 - 1934 (1972). Mikrofilmattuina selasin Tampereen kaupunginkirjaston laitteilla kaikki kyseisten vuosien Suomen Sosialidemokraatit, Hufvudstadsbladetit, Ilkat, Turun Sanomat, Helsingin Sanomat, Uudet Suomet ja Ajan Sanat/Suunnat vuoden 1932 alusta vuoden 1934 syyskuun loppuun. Valokopioita otatin niistä jutuista, jotka keskittyivät Eurooppa-politiikkaan. Muilta osin kehitin tietyn tilastointimenetelmän, jolla sain näkyviin kunkin lehden kiinnostuksen ja asennoitumisen Neuvostoliiton ulkopolitiikkaan. Vaihdoin pääainetta, kun jatkoin opiskeluja.
On siis korkea aika paikata muinoin kesken jäänyt paneutuminen Yhdysvaltain historiaan. Kirjoittelen löydöistäni blogijuttuja, kun siltä tuntuu.
Lukemista aloittelen pikku hiljaa. On näet kehitettävä uusia tapoja lehteillä paksua teosta, joka ei mitenkään sovi sänkykaveriksi, vaan vaatii tulemaan työpöydän ääreen. Eikä edes riitä, että istuu tuolilla kirja edessään, sillä avattuna kirjan sidos uhkaa murtua. Kantta on jotenkin estettävä roikkumasta. Tässä omat alkuvaiheen ratkaisuni.
Paperipaino avatun kannen alla tukee riittävästi, jotta sivuja voi lehteillä ja lukea. Ollapa sellainen kirjatuki, jota arkistoissa käytetään isoja, raskaita sidoksia käsiteltäessä!
Kuten kuvasta huomaa, muutaman sivun olen jo lukenut.
Tässä vielä pari linkkiä Tähtilipun maa -kirjan arvosteluihin:
