Kauan kesti, ennen kuin sytyin sukkaa kutomaan. Ensimmäinen pari valmistui tänään, mikä oitis julkistettakoon. Hiukan surkeilta töppöset näyttävät kuvassa, mutta napakasti sopivat jalkaan. Tunnustan ennenkin kutoneeni, vaikka se puuha ehti jo melkein unohtua. Puikot ja sekalainen jäännöslankojen valikoima ovat kaikessa rauhassa lomailleet laatikoissaan pitkään. Ja saavat edelleen levätä.
Uuteen hankkeeseen ostin Heinolasta nykyajan ainekset. Niinpä sukkaparin Pöllö-lanka on semmoista mukavan kirjavaa, josta tulee kuvioita omia aikojaan. En edes yrittänyt tehdä aivan identtistä paria, kun lankakaupan myyjäkin tuumi, että mitä suotta. Onpahan nyt kummallekin tassulle oman näköisensä lämmike.
