Harakka herättää

Muutamana päivänä olen tuntitolkulla nököttänyt nenä Timo Harakan kirjassa Suuri kiristys Tie ulos eurokriisistä (2014). Havahduin Harakan herättelemänä hämmästelemään, mitä eurokriisin varjolla onkaan tehty. Kirja löytyi, kun Tommi Melender suositteli sitä ja erästä toistakin opusta blogissaan. Harakan kirjasta Melender mainitsee muun muassa:

Talous on väistämättä politiikkaa, kuten Timo Harakan Suuri kiristys osoittaa purkaessaan Euroopan talouskriisin anatomiaa. Politiikkaulottuvuus tulee näkyviin jo siinä, kuinka tuo ilmiö on julkisessa keskustelussa nimetty. Siitä puhutaan velkakriisinä, vaikka oikeastaan se on pankkikriisi. Harakka muistuttaa, että velka-asteiden hurja nousu Euroopassa oli seurausta rahalaitosten perikadosta. "Miksi siis puhutaan seurauksesta, eikä syystä? Miksei puhuta Euroopan pankkikriisistä?"

Kun talouskriisi nimettiin velkakriisiksi, voitiin samalla osoittaa sormella julkista sektoria. Keynesiläinen ajatus kokonaiskysynnän säätelemisestä työnnettiin syrjään velkojen ja vajeiden supistamiseen tähtäävän kiristyspolitiikan tieltä. Uudeksi iskulauseeksi tuli varsinainen oksymoroni, laajentava supistaminen. Sen päämääränä oli "palauttaa luottamus" (eli sijoittajien luottamus) ja hintana sosiaalinen epätoivo ja kurjistuminen. EU:n, EKP:n ja IMF:n muodostama troikka latoi varsinkin Kreikalle niin kovat rohdot, että voidaan puhua jonkinlaisesta taloustieteellisestä ihmiskokeesta, laboratoriona 11 miljoonan ihmisen kansallisvaltio.

Hämmentävää on lukea, kuinka muutama huteraksi osoittautunut tutkimus on hyväksytty perustaksi toistuville talouden kiristysvaatimuksille ja kuinka Troikka on sumeilematta käskyttänyt itsenäisiä valtioita. Koska en ole mikään talousasiantuntija, jätän enemmät asiasisällön tarkastelut. Niitä löytyy  Melenderin blogista. Sen toki sanon, että teatterimiehenäkin tunnettu Harakka luo tekstiinsä sellaista draamaa, että kyydistä ei hevin halua hypätä. Johdanto jo otti valtaansa. Kokeilla voi tästä linkistä.

Erinäisistä nettihauista varmistui, että Timo Harakka tosiaan on myös euroehdokas. Eipä ole mies turhaan uurastanut kirjansa kimpussa niin, että sai sen valmiiksi parahaksi eurovaalien kynnyksellä. Kuinka moni muu ehdokas lienee hänen laillaan selvillä Troikan vedätyksistä ja muista isoista eurokupruista? Minäkin hyödyin lukijana, sillä toukokuun 2014 vaaleissa en sokkona piirtele numeroa vaalilippuun.

Kun katselen kuvaa Harakan hymyilevästä, telkkariohjelmistakin tutusta naamasta, kyselen hissukseen häneltä, vitsikö vain on lupaus lähteistä ja viitteistä. Linkki näet tarjoilee luku luvulta saman tekstin.

Luku 1: Fennis mira?
Fennis mira feritas, foeda paupertas: non arma, non equi, non penates; victui herba, vestitui pelles, cubile humus. Idemque venatus viros pariter ac femines alit: passim enim comitantur partemque praedae petunt. Securi adversus homines, securi deos rem difficilam assecuti sunt, ut illis ne voto quidem opus esset.
Cetera iam fabulosa. Quod ego ut incompertum in medium relinquam.

Oliskohan aika kerrata muinaisia latinan taitoja, alkuaankin olemattomia?