perjantai 19. toukokuuta 2017

Kurnuttamalla kumppani

 Kolme vuotta sitten mökkirannassa nähtiin vihreä komistus. Se paistatteli päivää lammen tuntumassa eikä ollut moksiskaan lähistöllä tiirailevista ihmisistä. Sammakon isoa kokoa ja väriä pohdittiin tovi, kunnes älyttiin etsiä netistä otukselle nimeä: mölysammakko. Samoihin aikoihin näitä isoja vihreitä löytyi sieltä täältä Lounais-Suomesta. Niistä kirjoiteltiin lehdissä ja puhuttiin paikallisradiossa. Lopulta joku oikea eläintentuntija loihe lausumaan, ettei kyseessä ole mikään mölysammakko, vaan jokin muu vihersammakko. Wikipediasta löytyy tämä selitys. Sen mukaan vuonna 2013 Lounais-Suomessa tavattiin varmuudella ainakin vihreitä lessonansammakoita.

Tänään huomasin laiturin nurkalla hailakan raadon. Se on ollut iso ja kuollut äskettäin, koska en ole mokomaa noteerannut, vaikka monena päivänä olen patsastellut rannassa. Mikä lienee tappanut otuksen? Ehtiköhän se toimittaa tärkeät lisääntymisrituaalit, ennen kuin kuolo korjasi? Voisi myös kuvitella, että tarkkasilmäinen haukka on nähnyt haljun raadon, vaikkei olekaan syöksynyt nappaamaan sitä ruuakseen. Ehkä lintu osaa varoa tällaista suupalaa.
Haikealta kuulosti yksinäisen kurnuttelijan ääntely lähistöllä. Se etsi kaiketi yhä kumppania. Onkohan kosintakausi kylmien säiden vuoksi vasta nyt alkamassa, sillä mitään konserttia en ole kuullut tänä keväänä niin kuin muina mökkivuosina. Myöskään nuijapäitä ei ole näkynyt, ainakaan vielä. Parhaina satovuosina niitä on vilissyt viljalti rantavesissä viikon pari. Naapurin isäntä on äitynyt jopa kauhomaan nuijapäitä ämpäriin ja heittämään niitä pois häritsemästä (!) ihmisen uintipuuhia.

Ei kommentteja: