Päivän unelmahetki koitti jo ennen puoltapäivää, kun noudatin kutsua ja kävin tuttujen huvilalla. Siellä isovanhempien hoivissa viihtyivät myös tyttären viehkeät lapset. Eivät edes vierastaneet, vaikka enimmäkseen puhuin silkkaa suomea näille isänsä ja äidinisänsä puolelta täysille ruotsalaisille! Ovat ihan ilmeisesti minunkin onnekseni tottuneet kuulemaan äidinäidin kieltä niin, ettei minkäänlaista hämminkiä seurannut kahden kielen solkkaamisesta.
Ja niin me koko konkkaronkka pulahdimme lämpöiseen meriveteen. Iloa lisäsi se, että sinilevä majailee toistaiseksi Airiston aalloilla. Ennen pitkää se taatusti levittäytyy kuvan laiturin tuntumaan, mutta siihen mennessä nämä pienet uimarit polskuttelevat jo Itämeren länsipuolen rannoilla tai sisämaan järvissä.
1 kommentti:
Kerrohan kokemukset Saarenmaalta ! Ja paikat kuvineen.odotan , mimmoista lie...hauskaa viikkoa.
Lähetä kommentti