Muistuipa mieleen

Päivä kuluu tupatöissä. Viikon parin kuluessa pitää lukea eräs käsikirjoitus tosi tarkoituksella, mikä tarkoittaa kielenhuoltoa. Niinpä mitään erityisen sävähdyttäviä kuvia ei ole odotettavissa, ennen kuin työ on tehty ja ulkona lumet sulavat. Nikonia kuitenkin pidin käsissäni äsken sen verran, että nappasin pari kuvaa työmaastani. Ikkunasta näkyy, kuinka lunta satelee lisää. Tämä nuoskalumi kuitenkin sulattanee valmiiksi isoja hankia kartuttamatta niitä enää kuin korkeintaan nimeksi.

Edellisen blogisivun kuvasta jäi mieleen pimeä etuala, jota korjailin Picasassa valoa lisäämällä, vaikken huomannut asiaa mainita tekstissä. Ykskaks sitten mieleen muistui, että tällaissa tilanteissa täytesalama voi pelastaa pimeät kohdat näkyviin. Niinpä otin aamun kuvat siinä luulossa, että viritin salaman leiskahtamaan. Mutta eipä näy leiskahtaneen, kun tutkin kuvaan tallentuneita tietoja. Niistä mainittakoon alkuperäisen kuvan mitat 4288 x 2848 pikseliä (sekä vaaka- että pystysuunnassa 300 pistettä tuumalla). Ylle pienensin kuvan kokoon 600 x 399 pikseliä ja lisäsin taas valoa.

Muut tiedot: F/8, valotusaika 1/50 s, ISO-250, -0,7 step, plttoväli 24 mm, ei salamaa.

Tästä lupaan jatkaa kameroiden kanssa puuhailuja ihan tosissani.