Tämän tekijän varmoin ottein sushiriisi sai sekaansa japanilaisittain valmistettua etikkaa, kun perjantai-iltana yhdessä väkerrettiin sushi-suupaloja. Kerran aikaisemmin olemme olleet opissa saman pöydän ääressä. Silloin mallia katsottiin YouTubesta, ja meitä oli neljä yrittäjää. Tai oikeastaan vain kolme, oivallisia käsistään, ja sitten minä kameroineni kuvaamassa - pyörittämättä yhtään riisipalleroa. Kun kysyin, haetaanko taas vauhtia YouTubesta, ystävä ilmoitti itsetuntoisesti, että riittää, kun on kerran nähnyt!
Minulle kertausharjoitus olisi poikaa, jos joskus rupean ihan yksikseni sushin tekoon. Riisin osaan jo keittää, vaikka sitäkin Turun kauppahallin sushi-miehet katsoivat aiheelliseksi epäillä.
Syntyipä myös norimaki-rullia pari kappaletta, kun enempiin ei ollut merilevälevyjä, vaikka toisin muistin. Minun käteni pilkistävät joutilaina vasemmalta, mikä antaa aivan oikean kuvan tilanteesta.
Kattaus sentään syntyi minulta omin voimin. Kupeissa oikeaoppisesti misokeittoa. Paremman puutteessa asetin munakupit tyrkylle wasabi-tahnan sekoittamiseksi soijakastikkeeseen.
Tällä kertaa kameraa käytteli yksi ateriaan osallistuneista. Hän sinkautti kuvat jo eilen Japaniin asti, ja niistä lienee juteltu öisessä Skype-sessiossa. Että semmoisiakin kontakteja sinne kauas kaiken maanjäristysmurheen sekaan. Best regards to Yosiyaki from me too!
2 kommenttia:
Sushia osaan vain syödä en tehdä! Aikanaan lapsenlapsieni koulussa oli myyjäiset ja kun oppilaina oli myös japanilaisia, siellä myytiin herkullisia susheja. Nyt lapsoset ovat isoja, toinen pääsee ylioppilaaksi ja toinenkin on lukiossa. Kaunis kattaus.
Minä en osaa edes syödä moisia , mutta katsella kyllä , ovat niin kovin kauniita ! Ehkä tuo silmänruoka jo on tuon vaivan väärtti ....
Lähetä kommentti