Kävin tänään mökillä tarkistamassa, kuinka kuusijättiläinen kesti Antti-myrskyssä. Siellä koko komeus seisoo yhä tanakasti sijoillaan. Lopun aikoja puu elää, sillä joulun alla se on määrä kaataa. Tyvi näyttää niin vikuuntuneelta, että lienee paras toimia, ennen kuin jokin idästä puhaltava tuulenpuuska hujauttaa sen mökin päälle. Viime tapaninpäivänä myrsky puhalsi lounaasta ja kaatoi silloin neljä kuusta, onneksi poispäin mökistä.
Naapurin mukaan tällä kertaa myrsky pyyhkäisi ohi mökkimaiseman. Tuulia ei kuulemma huomannut, mutta lunta tuli niin sakeasti, ettei edes oman pihan rakennuksia erottanut. Niinpä minäkin pääsin nauttimaan lumitöistä, sillä tietä saati pihaa ei ollut aurattu.
Vauhtiin päästyäni kolasin koko etupihan ja lisäksi vielä polkuja ympäriinsä. Takaisin Lietoon lähtiessä tuprutteli hiljaksiin lisää puhtoista lunta. Lapiohommia ja tuhtia ulkoilua taas tiedossa... Kunpa tällaiset talvisäät jatkuisivat!
Tarpeen on aina myös tarkistaa lintujen ruokinta-automaatit: kahdessa oli enää vain lunta pohjalla. Nyt lykkäsin tarjolle auringonkukansiemeniä pähkinärouhein täydennettynä. Kelvannee, niin kuin kelpaavat talipötkötkin. Niissä kävi kuhina, kun neljä viisikin tinttiä tunki yhtaikaa nokkimaan osaansa herkusta. Eivät edes häiriintyneet kameran räpsähdyksistä.
1 kommentti:
Mökillä en ole vielä käynyt, mutta pelkkä auton parkkipaikan puhdistaminenkin kävi lumitöistä. Onneksi mökki ei ole Porkkalassa!
Lähetä kommentti