Netistä löytyy arvosteluja. Ylistävin niistä on luettavissa tästä osoitteesta http://smackthejack.net/dvd.phtml?id=1761
Kiitoksia jakelee myös Yle Teema osoitteessa http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/olen-aina-rakastanut-sinua-7
Kummastakin osoitteesta löytyvät perustiedot näyttelijöistä, juonesta, tuottamisesta ja muusta tärkeästä. Niinpä kirjaan tähän vain muutamia omia mietteitäni siskoksista, jotka tapaavat toisensa vankilan portilla Julietten, isosiskon, vapautuessa pitkästä vankeudesta. Koko hänen olemuksensa viestii alakuloa. Hän kuitenkin suostuu nousemaan pikkusiskonsa Léan autoon ja astumaan tämän kotiin. Siellä on huone odottamassa tulijaa.
Hienovaraisesti tulee kuvatuksi, kuinka viranomaiset huolehtivat vankilasta vapautuneesta. Mutta henkisesti yhä loitolla oleva Juliette ei avaudu viranomaisille eikä myöskään yllä ystävyyteen, jota hänen valvojansa omassa hädässään etsii. Avioero kajastaa miehen ahdingon taustana. Samaa hätää Juliette on potenut kauan sitten. Hän päätyi silloin äärimmäiseen ratkaisuun ja antoi aiheen vankilatuomioon. Lämpimästi ihmisiä katsova mies menettää toivonsa. Hänen äärimmäinen ratkaisunsa on itsemurha.
Yhä useammat Léan perheen ystävät kiinnostuvat Juliettesta. Syntyy hurja tilanne kutsuilla, kun isäntä humalapäissään vaatii Juliettea kertomaan, missä tämä on piileskellyt niin, ettei ole edes tiedetty Léalla olevan siskoa. Tyynesti Juliette kertoo asian niin kuin se on - ja saa aikaan hurjan naurunremakan päivällispöydässä. Vain yksi vieraista, Léan työtoveri Michele, tajuaa Julietten puhuneen totta. Tovi ulkona puitten katveessa vahvistaa luottamusta, jota Juliette on jo aiemmin alkanut tuntea miestä kohtaan.
Vähin erin pilvet väistyvät Julietten yltä. Léan monin tavoin osoittama ja ilmaisema rakkaus isosiskoa kohtaan murtaa muureja, joiden sisään Juliette on itsensä sulkenut. Elokuvan nimi viittaa sisarusten varhaisiin vuosiin, jolloin pikkusisko oppi rakastamaan sisartaan unohtamatta tätä sittemmin päiväksikään. Loppuratkaisu tuottaa suuren helpotuksen Léalle, kun hän saa vihdoin tietää kaukaisten tapahtumien oikean laidan. Julietten voi kuvitella vapautuvan raskaasta taakastaan, sillä kuin katharsiksen kokeneena uskallan ennustaa hänelle hyvää elämää moniksi vuosiksi mitä ilmeisimmin yhdessä Michelen kanssa.
Ei muuten tullut mitään ukkosmyrskyä Turun tienoille. Näin se tosi elämäkin taas jatkuu yhtä uljasta elokuvaelämystä rikkaampana.
4 kommenttia:
Jospa tämä lähetetään vielä uusintana. En nimittäin jaksanut katsella ihan yhtä keskittyneesti kuin sinä vaan uni vei minut mukanaan vähän sen jälkeen kun Juliette oli päivällisellä laukaissut totuuden tiskiin. Kun heräsin oli madame Fontaine jo katsastamassa itselleen asuntoa ja minä päätin laittautua nukkumaan oman madamen viereen.
Netistä yritin etsiä sitä kirjaa, jota siskon appiukko lueskelee siinä yhdessä kohtauksessa. Luulen että "Sylvie" on Gérard de Nervalin novelli, jota kuuluvat jotkut pitävän ranskalaisen kirjallisuuden huomattavana tuotteena. Tästä syystä sitä ei varmaan olekaan suomennettu.
Kappas vaan, että huomasit bongata vanhuksen lukeman kirjan. Minulta se meni tyystin ohi. Ehkä katson leffan uudestaan ystäväni kanssa, jolle tulin puhuneeksi pitkään aiheesta. Mitä muita vihjeitä mahtanee löytyä kirjan lisäksi?
Miellä sitten oli se kuuluisa hurja ukonilma !Kaunista katseltavaa. Kun sanot , että ehkä katsot uudelleen , niin etkö voi sitten kopsata sitä cd:lle , jotta tämä ketjukolaajakin sen näkisi ?! Oli kyllä hyvä elokuva .
Eipä taitaisi onnistua kopiointi ainakaan laillisesti, sillä hoitelen tallennukset sun muut Elisa Viihteessä.
Lähetä kommentti