Eilinen auringonpaiste hullaannutti minut niin, että ostin itselleni kimpun reilun kaupan ruusuja. Virkeinä ne tarjoilevat kauneuttaan. Kunpa niiden helakka väri auttaisi hälventämään synkeät päivät, ja vihdoin päästäisiin niskassa roikkuvista pilvistä! Olen kokenut raskaaksi tämän pitkällisen sumussa ja hämärässä vaeltelun. Enää ei ole edes lumen rippeitä valaisemassa maisemia näillä lounaisen Suomen alueilla. On niin lämmintä, että kura roiskuu savetuilla hiekkateillä. Autonpesijöillä riittää hommia, minkä voi katsoa eduksi, kun edes hiukan pystyy työllistämään pienyrittäjiä. Sen kunniaksi tarjoilen vielä toisen otoksen ruusuistani. Maltoin näet säätää kameraa vasta kesken session, kuten väreistä näkyy. On siis väliä puhelimellakin kuvattaessa, ettei oikopäätä tyydy automaattiasetuksiin.
4 kommenttia:
Kumma juttu, että useimpia rasittaa tää sumuinen, pilvinen, kostea talvi enemmän kuin kunnon pakkastalvi lumineen! Ei oo keskieurooppalaisen sielua!
Kevättä odotellessa! Ihanat ruusut, taidan käydä minäkin ostamassa itselle iloa!
Haikeana muistelen viime talvea. Lumi tuli varhain, mökillä viihdyttiin alvariinsa. Pitkäksihän se talvi venyi, mutta onneksi kesä tuli ihana ja pitkä - melkein ilman kevättä.
Minulle tämä ihonhoitoilma sopii , ei ole liukasta ja kun ei hiihtämään kuitenkaan pääse heti ovelta , sitten on helpompaa kävellä katuja . Tosin eilen sain annoksen kuraa minäkin , kun eksyin pikkumiehen kanssa Kaisaniemen puistoon --ja siitä rapakkoon--uusilla kengillä, joiden pitäisi pitää vettä ja puhdistua fairyllä...
Kuuleppa Lissu! Haastoin Sinut leikkimieliseen kysymys-vastaus -hupailuun. Siihen voit tutustua blogissani. Ei osallistuspakkoa. Mutta jos Sinä osallistut, voit haastaa Tuulikin ja Vanskin!
Lähetä kommentti