Aprillipäivänä 2011 ostin mökin järeiden kuusten katveesta. Enin osa niistä oli kaadettu, ennen kuin maanomistaja myi pari hehtaaria yrittäjälle, joka puolestaan palstoitti paikan neljälle mökille. Lammen kohdalta oli kaavittu ja myyty sorat jossain vaiheessa ennen mökkipalstoja, mistä seurasi lammen synty. Kulmakunnan runsaat pohjavesivarat näet palvelevat laajalti mökkiläisiä uimapaikkoina, kunhan rantoja muokkaa mukaviksi. Ensi alkuun avara, kaavittu ranta pani pohtimaan, mitä tehdä, sillä uimaan oli hankala mennä äkkiä syvenevään veteen. Sieltä piti miltei kontata pois.
Kun isoon ääneen ihmettelin asiaa, yksi ystävä tokaisi,
että hommaa laituri. Kas vain, semmoinen näkyikin vastarannan Virtasilla. Eipä muuta kuin ehdotuksia ja tarjouksia kyselemään. Uimarin
unelma ilmestyikin rantaan muistaakseni jo toisena kesänä. Tältä se näytti
kauniina syyspäivänä lammen oikealta reunalta katsottuna.
Tuossa vaiheessa toinenkin ystävä tarjosi vinkin, jota älysin noudattaa: pyysin puutarhuria käymään ja opastamaan, kuinka alueesta saisi nätisti toimivan. Paula-tarhuri tuli ja toi mukanaan kivi-Mikon. Kummankin kanssa tuli tehdyksi pihan hyödyksi töitä, joissa vähä vähältä taivuin moniin sellaisiin ratkaisuihin, jotka tiesivät rahanmenoa, mutta eivät sentään mahdottomasti. Pikku hiljaa sekä ranta että mökin ympärystä jäsentyivät.
Viereisen kuvan koivu kasvaa paikassa, jossa ensi alkuun kulki sotkuinen avo-oja. Heti ensimmäisenä keväänä se salaojitettiin ja katettiin. Koivua säästelin hetken, kunnes se sai Paulalta tuomion, niin kuin moni kuusenroikalekin. Osan karsimishommista teki muun muassa Tapani-myrsky. Kuvan vasemmassa laidassa näkyvän kuusen myrskyn tuuppasi nurin, samoin kolme muuta puuta.
Pari päivää sitten otetussa kuvassa paikka näyttää jo melko vehreältä keitaalta. Olennaisia ovat kivireunukset, joilla mökin ympärystä ryhdistettiin niin, etteivät sorat valu ympäriinsä. Keskellä näkyvä aukea on monin ajoin ollut puunhakkaajan ja hakettajan työmaana. Tällä erää puuhommia ei ole.
Tässä vielä näkymä parin vuoden takaa, jolloin Mikko oli saanut ensimmäiset vallikiviurakkansa tehdyksi.
Oman juttunsa aihe olisi se, kuinka mökiltä rantaan päin sekä kasvillisuus että rakenteet ovat kehkeytyneet. On tehty terassi ja ulhohella. Keväällä älysin, kuinka tarpeellista olisi vallikivin tukea terassin ympärystä, jotta sinimarjakuusamien tarvitsema multa pysyisi paikoillaan. Niinpä Mikko tuli hätiin ja teki yhden päivän urakkana hyvää jälkeä. Paikka on nyt kerrassaan mainio. Ja yhä paranee, kun puskat kasvavat.
Murheellisin vaihe pihatöissä oli, kun pari vuotta sitten ilmeni vuoto umpisäiliössä. Alue oli jo siivottu, istutuksiakin oli ilmaantunut jonkin verran. Ei auttanut muu, kuin siirtää puskat turvaan, kaataa taas muutama puu, jotta kaivinkone pääsi töihinsä rikkomatta toiselle laidalle jo tehtyä vallikiveystä. Niin paljon kuin tämä homma aiheuttikin mielipahaa, rahanmenoa siitä ei koitunut itse työn ja tarvikkeiden osalta. Takuu vastasi virheestä, josta voisin kyllä esittää muutaman kummastelevan kommentin. Mutta olkoon. Sittemmin paikka on perustettu uudestaan. Korjauksen tehnyt osaava ammattilainen toi jopa multaa korvaamaan paikasta kaavittua. Kaikki siis hyvin, ainakin tällä haavaa.
Kun eilen lähdin mökiltä kaikki kevään isot pihatyöt tehtyäni, huokaisin tyytyväisenä: komeaa kasvustoa näkyvissä siellä täällä. Perämetsä lihoo kaikessa rauhassa, ihan niin kuin tuleva metsäinsinööri neuvoi tehtyään kertaalleen huoltohakkuita pari kesää sitten. On muuten kasvamassa semmoinen metsäinsiööri, joka ymmärtää, että puuston monimuotoisuutta on tarpeen vaalia varsinkin asutuksen tuntumassa. Olin jo hävittämässä koivuja, kun sain oppia, että parasta olisi varjella niitä. Tietty perämetsän nurkkaus voitaisiin suorastaan pyhittää koivikoksi. Enhän minä mikään tukkipuiden kasvattaja voisikaan olla! Kaikkialla ei tosiaan ole syytä toimia talousmetsän, vaan myös viihtyvyyden tarpeista käsin. Kyseinen insinöörinalku on tulossa vanhimman tyttärentyttäreni, vakituisen kumppaninsa kanssa kohtapuoliin luokseni lounaalle, joten siirrynpä kirjoituspuuhista keittiön puolelle.
PS Jäi mainitsematta, että sukua kokoontuu Turun tienoille ollakseen valmiina, kun huomenna juhlitaan keskimmäisen tyttärentyttären avioitumista. Suuria muutoksia tapahtuu onnellisissa merkeissä, vaikka myös surun kyyneleitä pyyhkii silmäkulmistaan moni häihin osallistuja. Eilen näet kuultiin odotettu suru-uutinen: sulhasen äidinäiti kuoli. Pitkään hän jaksoi toivoa, että jaksaisi vielä osallistua iloiseen tapahtumaan. Toisin kävi. Murheellista.
5 kommenttia:
On paikka todellakin muuttunut! Olet nähnyt valtavasti vaivaa - kenties hellitellyt kukkaronkin nyörejä enemmän kuin arvelit. Miten sadekesä on vaikuttanut, entä kylmä alkukesä? Kukoistakoon puutarhasi!
Totta. Rahaa palaa, mutta lohduttaudun sillä, että teetän laillisia töitä lähitienoon ammattilaisilla. Hyviä tekijöitä onneksi löytyy.
Sade tuntuu haittaavan enemmän ihmisiä kuin kasveja. Vedentulosta hyödyin vastikään, kun levittelin valkoapilansiemeniä ja heti alkoi sataa. Onneksi!
Jos elokuussa passaa, niin olisi kiva taas tavata ja piipahtaa mökilläkin. Palaan asiaan.
Nuo reunuskivet ovat tyylikkäitä, mutta eivätkö ne hankaloita kolaamista? Tasainen piha on kyllä sinänsä helppo kolattava. Oma pikku koivikko kuulostaa kivalta! Meillä kasvaa yksi koivu pihassa ja sekin ihan linjojen vieressä, niin että pitänee lähiaikoina kaataa pois tai ainakin lyhentää merkittävästi. Piha näyttää sikäli mukavalta, että ruohonleikkuuta ei taida erityisemmin olla. Ja oma ranta on tietenkin aivan ihana!
Vallikivet rajaavat istutusalueita ja pidättävät multaa paikoillaan, mikä on iso etu. Käsipelillä kolaajaakaan kivet eivät haittaa, kun ei kaikkina talvina ole ollut luntakaan. Ajontien mökille pitää auki lähinaapurista traktorimies. Itse lykitään kinttupolkuja sen verran, että linnut saadaan ruokituksi. Rapun edustaa putsaillaan vähän enemmän, mutta kovin hikistä ei ole sekään kolailu näillä leveysasteilla, joilla lumi on harvinaista herkkua.
No just näin ,Lissu ! Oikeastaan ei siis mitään hommia koko pihassa ! Kaikkihan hoituu ihan -hups- noin vain ! --Kyllä sade on tehnyt ainakin täällä ihan ihmeitä kasvustolle , kaikki rehottaa ! --Ketjukolaaja ---älä usko Lissua , siellä se puurtaa niska vääränä pihansa eteen ! Ja nättiä tulee ...
Lähetä kommentti