Edward Westermarck, monille tuntematon kuuluisuus

Kuuntelen usein sekä radiosta että Areenan kautta Kalle Haatasen keskusteluja asiantuntijoiden kanssa. Kerran joulukuussa 2020 aiheena oli Edvard Westermarck. Suomen kuuluisin sosiologi. Siteeraan ohjelman esittelyä:

Westermarck oli syvästi perehtynyt brittiläiseen valistusperinteeseen ja biologiaan ja julkaisi englanniksi. Hän oli myös sosiologian professori yhdessä Iso-Britannian kuuluisimmista yliopistoista, London School of Economicsissa.

Evoluution ja moraalifilosofian alalla Westermarck jatkoi brittiläistä perinnettä, ja mitä tulee hänen tutkimuksiinsa perheesta ja insestin välttämisestä, ei liene suuri kärjistys, että Westermarck ja Freud olivat kuin toistensa vastakohdat. Ja historian kulussa Freud näyttää hävinneen.

Sosiologi Heikki Sarmaja on jo pari vuosikymmentä pitänyt Westermarckin perintöä yllä suomalaisessa sosiologisessa keskustelussa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Keskustelun loppupuolella Haataja kysyy vieraaltaan, mitä erityisesti kannattaisi lukea ja suomentaa Westermarckilta. Sarmajan mukaan antoisin on tämän omaelämäkerta. Niinpä nappasin vinkin lennosta ja etsin Westermarckin elämäkertaa netistä.

Hassusti kävi, sillä haaviin jäi tarttumatta Westermarckin itsestään kirjoittama teksti. Saaliiksi osui kuitenkin Niina Timosaaren tutkimus Edvard Westermarck: Totuuden etsijä (Gaudeamus 1917). Sen ostin  aikailematta Elisa Kirjasta, vaikka teoksen olisi voinut lukea maksutta e-kirjastosta. Sitä mahdollisuutta en huomannut lainkaan. Koska kuvittelin ostostani Westermarckin oamelämäkerraksi, en myöskään tullut lukeneeksi Timosaaren kirjan esittelyä, jossa hehkutetaan näin:

Totuuden salaaminen on ainoa tieteen tuntema säädyttömyys", kirjoitti suomalaisen sosiologian isäksikin kutsuttu Edvard Westermarck vuonna 1891. Hän on yksi tunnetuimmista ajattelijoistamme kautta aikojen. Westermarck (1862-1939) oli aikansa moraalikapinallinen. Hän tarttui tutkimuksissaan kuohuttaviin aiheisiin ja puolusti useita sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja avioliittoon liittyviä lainuudistuksia. Hän kannatti esimerkiksi aviopuolisoiden tasavertaisuutta, ehkäisyn ja abortin sallimista, eugeenisia avioliittoesteitä, homoseksuaalisuuden dekriminalisointia sekä aviottomien äitien ja lasten aseman kohentamista. Edvard Westermarck - totuuden etsijä tuo esiin uusia, lähes kokonaan pimentoon jääneitä puolia hänen ajattelustaan. Westermarckia ajoi eteenpäin vahva usko tiedon ja järjen merkitykseen, eikä hän tyytynyt vain etsimään totuutta vaan halusi todella vaikuttaa yhteiskuntaan tieteellisen tiedon avulla. Westermarckin elämän ja ajattelun myötä piirtyy esiin myös kiehtova kuva ajan tiede- ja kulttuurimaailmasta.

Yllätys oli melkoinen, kun luku-urakkaa aloittaessani äkkäsin, ettei teksti olekaan itseään Westermarckia. Oli nöyrtyminen oman hosumisen myöntämiseen, kun hitaasti kahlasin tutkijan pitkällistä prologia. Vaivalloisen alkuvaiheen jälkeen teksti vaihtoi tahtilajia, jolloin pääsin kyytiin. Silti takkuilu jatkui hamaan viimeiseen tekstisivuun. Aikaa kului, koska moni muu askare vei mennessään. Eilen hämmästyin uudestaan, kun napakka epilogi päättyi e-kirjani sivulle 300. Kaikki loput, pitkästi yli sata sivua, sisältävät viitteitä ja lähteitä, merkkinä kattavasta tutkimusotteesta ja huolellisesti laaditusta tutkimusraportista. 

On aihetta kiittää Timosaarta Oulun yliopistosta, sillä hän tuli avanneeksi tutkimuksellaan silmiäni isoista asioista taustoineen, kuten moraalikysymyksistä, eugeniikasta, perheistä, aviottomien äitien ja lasten asemasta, homoerotiikasta. Päässäni vahvistui ymmärrys Westermarckista erityisen huomionarvoisena tutkijana. Samaa tähdentää Tuomas Karemo Kulttuuricocktailissa 13.10.2017. Kannattaa avata linkki ja lukea teksti, ehkä jopa kuunnella ohjelma. Tämä kuva Westermarckista markkolaisten tuttujensa kanssa liittyy juttuun.