Iso kakku haukattavaksi

Viime kesänä sytyin muutaman lehtiarvion perusteella ostamaan Markku Henrikssonin Tähtilipun maan Yhdysvaltain alueen historia (Tammi 2021, 944 s. Kansi Markko Tainan). En pelästynyt edes hintaa, sillä sain sivuja tosiaan koko rahan edestä ja Yhdysvaltain historian yksissä kansissa. Hankinta pääsi saman tien blogijuttuun, joka on luettavissa tästä.  Nyt helmikuun puolivälissä 2022 voin julistaa, että opus on luettu, paikoin vain silmäilty kertaalleen. Nimiä näet on niin tuhottomasti, ettei niistä äkkiseltään ottaa selkoa. Mutta jos pitäisi etsiä tiettyä tietoa, uskoisin löytäväni sen helposti Henrikssonin kirjasta. Selkeä otsikointi helpottaa oikean kohteen etsimistä sisällysluettelon avulla. Kirjan lopusta löytyvät tarpeelliset lisät: Yhdysvaltain historian aikajana, Kirjallisuus ja Hakemisto.

Lukiessa sai oitis tutustua varhaisiin intiaanikulttuureihin. Tunnin pari iltapäivisin istuin työpöytäni ääressä ja etenin luku luvulta vuoden 2020 presidentinvaaleihin asti. Monista asioista tiesin jotakin, paljon aivan uutta selvisi. Lukemista helpottivat lyhyet tai lyhyehköt luvut sekä erittäin selkeä kieli. Ei haitannut, vaikka väliin osui päiviä, jolloin en lainkaan ehtinyt paksun kirjan ääreen.

Otin kuvan teoksen takakannesta. Siinä kysytään:

Mistä saapuivat Pohjois-Amerikan ensimmäiset asukkaat? Kuka järjesti Bostonin teekutsut? Miten saivat alkunsa kiitospäivä ja vappu? Entä miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti? 

Yhdysvallat on paljolti euroopplaisten luomus. Löytöretkeilijät eivät "löytäneet" tyhjää mannerta, vaan ryhtyivät valloittamaan sieltä alueita. Intiaaneihin syntyi kontakteja, kuten monissa kirjoissa, sarja- ja elokuvissakin on esitetty. Henrikssonin tarjoamat tiedot oikovat ja monipuolistavat kuvaa eri intiaaniheimoista sekä heidän asuinalueistaan ja kulttuureistaan. Kartat täsmentävät kuvaa. Paljon tuli tutkituksi myös etu- ja takakannen sisäpinnan karttoja.

Käy selväksi, kuinka ihmislaji alun alkaen on levittäytynyt nykyisen Yhdysvaltain alueelle. Melko myöhäinen on se vaihe, jolloin eurooppalaiset suuntasivat sinne rosvo- ja löytöretkilleen, kunnes pikku hiljaa ryhtyivät perustamaan siirtokuntia, Valaisevaa on kerrata tapahtumaketjuja, joiden seurauksena siirtokunnat rupesivat irrottautumaan eurooppalaisista emämaista, jotka eivät sovinnolla luopuneet saaliistaan. Seurasi pitkällisiä sotia sekä emämaita että useita intiaanikansoja vastaan.

Siirtokuntien omaa vapaussotaa seurasi vallankoumous. Minkään kuninkaan alamaisia ei enää haluttu olla, vaan alettiin luoda yhteistä perustuslakia tasavaltaa varten. Ristivetoa riitti. Moni epäili vahvan liittovaltion keskittävän valtaa ja muotoutuvan uudenlaiseksi tyranniksi entisen kuninkaan tilalle. Niinpä 1789 perustuslakiin esitettiin muutoksia. Ne tunnetaan Bill of Rights -lisäyksinä.

Uusia siirtolaisia vyöryi Euroopasta yli Antlantin. Osa väestä tuotiin orjina Afrikasta kuumiin oloihin Karibian saarille ja mantereen eteläosiin. Itäiseltä rannikolta asukkaita tunkeutui yhä lännemmäs mantereen sisäosiin ja lopulta Tyynen meren rannikolle asti. Aihepiiri on tuttu monista uudisasukaskuvauksista. Niissä on otettu kantaa myös kahakoihin ja erinäisiin sotiin.

Valkoisten miesten toimesta lainsäädännöllä oikeutettiin lisäalueiden valtaus monesti neuvottelematta intiaanien kanssa. Kesti pitkään ennen kuin intiaaneille edes myönnettiin lakien suojissa kansalaisoikeus. Joitakin alueita ostettiin. Brittityyliin Keskilännen valtavien territorioiden rajat vedettiin viivoittemella ottamatta huomioon luonnonoloja, mistä on seurannut monia ongelmia, kun esimerkiksi viljelylle välttämättömiin vesivaroihin pääsy. pääsyä. Kartoissa sydänmaiden laajat kantikkaat valtiot herättävät ihmetystä edelleen.

Ajan oloon territorioita hyväksyttiin osavaltioiksi, mistä merkkinä  yhteiseen lippuun lisättiin tähtiä. Nykyisin tunnettu osavaltioiden jakautuminen demokraattien sinisiin ja republikaanien punaisiin valtioihin hahmottui 1800-luvun kuluessa presidentinvaaleissa, joihin vaalimatematiikka omaksuttiin Englannista. Jokaisella Yhdysvaltojen osavaltiolla on asukaslukuun perustuva määrä valitsijamiehiä. Ehdokas, joka saa enemmistön osavaltion äänestäjien äänistä, saa taakseen myös osavaltion kaikki valitsijamiehet. Edelleen pienten puolueiden ehdokkaaiden on jokseenkin mahdotonta saada tarpeeksi valitsijamiehiä tullakseen valituksi presidentin virkaan.

Etelän ja pohjoisen ristiriidat kärjistyivät 1800-luvun kuluessa. Etelässä vaikutti antifederalastinen perinne, joka korosti osavaltioiden oikeuksia ja salli ylläpitää muun muassa orjuutta. Pohjoisessa väkiluku kasvoi, mikä lisäsi näiden valtioiden ylivoimaa liittovaltion hallinnossa. Tilanne kärjistyi 1861, jolloin seitsemän etelän osavaltiota erosi liittovaltiosta. Seurasi verinen sisällissota, jonka kaikuja yhä kuunnellaan kaikkialla, jonne Yhdysvaltojen elokuvat, musikki ja kirjallisuus leviävät. Välillä tuntuu siltä, että koto-Suomessakin hengitetään niin amerikkalaisen kulttuurin, politiikan kuin talouden tahtiin.

Jätän historian referoinnin kohtaan, jossa Henriksson siirtyy lännen valtausta seuranneseen survallaksi kasvun kauteen. Omat päälukunsa hän on kirjannut kumpaankin maailmansotaan, kylmään sotaan sekä Vietnamin sotaan ja sodanvastaisuuteen. Erittäin antoisaksi koin viimeisen pääluvun: Kahtiajako kärjistyy. Se kokoaa heilahtelut konservatismista liberaalien paluuseen ja uuskonservatismin nousuun, valottaa kulttuuria ja kulttuurisotia ja päätyy luonnehtimaan jakaantunutta kansakuntaa.

Kummarran uurastajan saavutuksen äärellä. Valtava työmäärä on sulanut muotoon, jossa yletön sivumääräkään annoksittain nautittuna ei vie lukijalta intoa pysytellä mukana. Teos löytää käsikirjana käyttönsä varmasti myös perillisteni käsissä.