torstai 10. helmikuuta 2022

Kasikymppisenä alamäkeen

 

Kyllä useilla ikäisilläni jalka vielä nousee, vaikka kipeää tekee, kuten itselläni. Yksi ja toinen on ottanut puheeksi, että isoja kremppoja ilmaantui saman tien, kun 80 vuotta tuli täyteen. Tavattaessa ihmetellään yhdessä, mitä taas on ilmaantunut. Joissakin porukoissa on hoksattu sopia, että kukin vuorollaan käyttäköön kymmenminuuttisen uutisiin vaivoistaan. Sitten on tilaa muille aiheille.

Omassa ystäväpiirissäni on paraikaa meneillään verenvuotobuumi. Aika monella meistä on ollut oireita, joiden perusteella on ollut syytä ryhtyä torjumaan aivohalvauksia verenohennuslääkkein. Hyvä tarkoitus on tuonut mukanaan alttiuden mm. nenäverenvuotoon. Yksi pääsi riesasta eroon, kun nenästä löydettiin suonten sykkyrä ja se poltettiin vaarattomaksi. Toinen ei ollut yhtä onnekas. Hän ehti vuodattaa verta puolisen litraa ennen kuin ambulassiväki tukki vuodon, mutta se mokoma alkoi pian uudestaan ja vaati ensiavussa käymistä. Paksut tukot nenässä hän pääsi kotiin viikonlopuksi, mutta tarina jatkuu yhä. Erinäisten lisätoimien ja kotiutumisten jälkeen nyt yritetään sairaalassa tutkia, mistä vuotaa. Huomenissa ratkennee. Riuska nainen lukee nyt pakkoläksyjä vanhuuden mukanaan tuomista yllätyksistä. Samoja läksyjä luen itse, kuten myös alakerran emäntä ja muut ikäiseni tutut.

Ilmankos kokemuksista kerrotaan, kun päästään juttusille.

Muutamalla sydän tarvitsee pönkkää tahdistimesta. Jo aikaa sitten useimpien silmistä on häädetty harmaakaihi ja omien mykiöiden tilalle istutettu tekomykiöt. Loppuun kuluneita, särkeviä lonkka- ja polviniveliä on korvattu tekonivelin. Odotan vasempaan polveeni tekoniveltä viimeistään huhtikunn lopussa, ehkä jopa aikaisemmin, jos ilmaantuu peruutuspaikka. Osaltaan hoitajapula lykkää leikkauksia.

Jokunen meistä vanhuksista on vaipunut unohduksen yöhön. Näin on käynyt lapsuudenystävälleni sekä kahdelle nykyisen pihapiirini naapurille. Ihme ja kumma, jokaisen omaishoitajana toimii aviomies. Yli kasikymppisiä kaikki. 

Sitten on vielä niitä vaivoja, joista tuskin viitsii mainita, vaikka kannattaisi, koska yleisiä kuuluvat olevan myös miehillä. Olen näet tuskaillut tiheitä pissahätiäni, kunnes kaivoin laatikosta esiin gynegologin antamat ohjeet alapään treeniä varten. Pakkotilanteessa rupesin tosissani harjoittamaan lihaksia, joilla pissaamista pystyy säätelemään. Ja kas - tuloksia alkoi tulla. Tätä nykyä en enää välttämättä tarvitse vaippaa pöksyihin, kun lähden lenkille tai jopa kaupungille. 

 

Ihmeekseni yhä voi myös saada vihiä elämänalueista, joista on enintään kuullut kummia. Äskettäin näet YLE Teema lähetti J-P Valkeapään elokuvan Koirat eivät käytä housuja (2019).Tallensin sen ja katsoin hyvässä seurassa. Juttua nähdystä on piisannut pitkään. Leffan esittämää sadomasokismia sieti kasikymppistenkin katsoa, kun samalla oivalsi elokuvan monin tavoin erinomaiseksi. Film-o-holicissa Juha Rosenqvist  kirjoittaa viiden tähden leffasta kaiken olennaisen. Avatkaa linkki ja lukekaa juttu! Monia palkintoja, mutta vähän katsojia saanut elokuva löytynee Areenasta.
 


8 kommenttia:

vanski kirjoitti...

No just! Tuo kymmenminuuttinen täytyy ottaa käyttöön!

Lissu kirjoitti...

Peliporukassa tosiaan voi olla hyväksi sopia, kuinka pitkään kukin päivittää sairaustilanteitaan.

Leena Laurila kirjoitti...

Aika pirtsakat kuvat olet löytänyt juttuusi 👍 Juu, ei parane tuomita toista sairauksista puhumisesta, ei aikaakaan kun huomaa olevansa itse aiheessa ;)

Marjatta Mentula kirjoitti...

Kiva, reipas kirjoitus hankalista asioista. Mikä sen kiinnostavampaa kuin terveysasiat keskustelunaiheena...
Itse olen vasta 72v, mutta olen alkanut huomata lisääntyviä rappeutumisen merkkejä.
Olen kansalaisopistojen koronatauolla osallistunut etäjumppiin, joista yksi lantionpohjajumppa. Pitää vaan muistaa treenata itsekseen nyt kun nettijumpat loppuivat.

Olen kartellut tuota elokuvaa, vaikka olen monelta taholta kuullut, nyt sinultakin, että se on hyvä.

Lissu kirjoitti...

Katsos, etsivä löytää🤗

Lissu kirjoitti...

Älä suotta kaihda upeaa elokuva. Se jättää paljon tilaa katsojan päätelmille ja tulkinnoille. Itse asiassa leffasta hahmottuu hyvin kaunis tarina muun muassa siitä, kuinka surusta selviäminen ottaa koville.

Inna Vaara kirjoitti...

Kiitios vinkistä, Lissu

Lissu kirjoitti...

Eipä kestä. Olisi jännä lukea, mitä tuumaat leffasta.