Edellisen postauksen jälkeen onni potkaisi, kun tärkeä tuttuni, eräs Leena, rupesi kyselemään, mitä taulun ylänurkassa lukee. En tiennyt. Hän kehotti kokeilemaan Google-kääntäjää tai erästä muuta minulle tuntematonta apuneuvoa. Tarjosin vihjeitä taulun lahjaksi saaneelle pojanpojallekin, it-hommien ammattilaiselle, muttei teksti auennut.
Leenapa ei hellittänyt, vaan pyysi minulta kuvaa pelkästä tekstistä. Ähräsin rajausta ensin pelkän puhelimen kanssa. Tuloksena vajaa, hämärä otos. Sitten tartuin tosi toimiin kuvankäsittelyohjelmalla oikealla tietokoneella. Tässä tulos:
Lähetin kuvan Leenalle Whatsappilla, koska hän oli luvannut kysyä suomennosta Kaakois-Aasiassa asuvalta ystävältään Sallylta, joka kaiken lisäksi on kiinan ja vissiin myös japanin kielen tulkki. Viestit singahtelivat maapallon laidalta toiselle niin vikkelästi, että Leena oli saanut vastauksen meikäläisten nukkuessa autuaan uniaan aasialaisten ollessa jo töissään.
Nyt myös Tommi tietää, mitä hänen taulussaan lukee. Hiukan stilisoituna kuva ja siinä oleva teksti on puettavissa suomen sanoiksi näin:
Apina ojentaa persikan henkilölle ja toivottaa hänelle tuhat vuotta onnea ja terveyttä. Lisäksi kuvassa on muita onnen symboleita, punaisia.
Vanhan kiinalaisen tavan mukaan esitetään kuvana apina ”pitkän elämän persikka” kädessä. Kuvaan liittyy siis sekä pyhyyttä että elämän kepeyttä. Apina on lähes pyhä eläin. Sen on kerrottu seuranneen merkittäviä buddhalaisia pyhiinvaeltajia ja keventäneen heidän elämäänsä kepposia tekemällä.
Persikka on lähtöisin Kiinasta 400-luvulta ennen ajanlaskumme alkua. Hedelmä on yhä kiinalaisille pitkän elämän ja kuolemattomuuden symboli. Kiinalaisessa eläinradassa apina on yhdeksäs merkki.
Urakka tuotti ymmärrystä myös siihen, miksi aviomieheni ei aikoinaan lainkaan innostunut saamastaan lahjasta. Sekä hän että minä olimme tyystin taidottomia ymmärtämään vanhaa kiinalaista viestintää, jota taulu edustaa. Harmi, ettei 20 vuotta sitten kuollut Tommin vaari koskaan saanut tietää, kuinka kuvassa hänelle toivotettiin onnea ja pitkää ikää. Olisi varmasti osannut katsoa taulua uusin silmin.
Perheen suureksi suruksi vaari kuoli vain 66-vuotiaana.
Kiitän Leenaa ja Sallya kulttuuriteosta, joka kasvanee korkoa lastenlasten myötä. Leenan lailla persikoita ostaessani ja syödessäni näen vuosituhanten taakse Kiinaan asti.
Lisään vielä sen muiston, että aikoinaan ihastuin taulussa eloisaan viivaan ja pään hahmottelun tarkkuuteen. Nyt näen myös asettelun dynaamisuuden ja harkitun värien käytön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti