Lähimatkailu kiinnostaa. Niinpä käytiin Kuusistossa, koska tiedettiin, että siellä on mahdollista nähdä hävitetty piispanlinna vuoden 1522 loistossaan. Mahdollisuuden tarjoaa Markku Pohjola rakentamallaan virtuaalisella pienoismallilla, jota hän näyttää Metsähallituksen hallinnoiman alueen kahvilanpitäjänä.
Elämys avautuu koettavaksi erityisin lasein Markun rakentamassa kärryssä istuen. Muutama minuutti leijallaan ulkopuolella, kunnes katsastetaan sisätiloja. Näkymät pohjaavat arkeologian ja historian tutkijoiden löydöksiin. Kolmas ohjelma otti myytit käyttöönsä, mutta minulta jäivät hirviöt näkemättä.
Meitä retkeläisiä onnisti, sillä pitkästä aikaa oli satanut ja edelleen pilveili. Ei ollut muita ihmisiä paljoakaan liikkeellä, vaan saimme privaattipalvelun. Olen aivan äimistynyt näkemästäni ja kokemastani. Lasit päässä tunsi olevansa hississä matkalla ylös. Hujauksessa eteen avautui uhkea näkymä linnan pihasta ja maisemista muurien ulkopuolella. Sitten liideltiin. Aika ajoin esiin putkahti vartiomiehiä ja kas, iso korppi. Koko reissu kesti nelisen minuuttia, samoin sisätilojen kierros. Kumpikin maksoi erikseen vitosen. Jos saisi toimeksi käydä uudestaan, voisi havaita enemmän, kun ei enää olisi niin ällistynyt.
No, tällä kertaa virtuaalikierrokset täydentyivät kävelyllä hyvin hoidetussa puistossa meren rannalla.
Linnan ympärystä tuntuu yhä pieneltä, rakennettiinhan se aikoinaan saarelle. Kävelyreitin varrelta löytyy siisti vessa, grillipaikka penkkeineen ja kelpo laituri.
Nappasin talteen läheltä laituria vielä näkymän kahvilarakennukseen. Vanha talo palvelee mainiosti nykykäytössä paitsi ruuhka-aikoina. Silloin kuulemma on joutunut odottamaan melko pitkään saadakseen kalliit lasit päähänsä.
Kerronpa vielä sen, että viikolla tuli käydyksi myös Taattisten tilalla Merimaskun ja Rymättylän rajalla, nykyjärjestelyin molemmat ovat osa Naantalia. Linkistä avautuu näkymiä mahdollisuuksiin lomailuun. Paikan päällä huomattiin, kuinka siellä valmistaudutaan myös juhannustansseihin.
Liitän mukaan vielä itse ottamiani kuvia vakuudeksi käynnistä. Kuumuus haittasi kuljeskelua, muuten nautimme Taina-ystäväni kanssa myös piipahduksesta Naantalin kylpylässä. Sinnekin on syytä palata.
2 kommenttia:
Että uskalsit käyttää noita laseja! Minun on tunnustettava, että niihin en koske, lähden pää kipeänä pois, luulen. ne vippaa liikaa, mutta ovat toki aivan upea juttu nähdä monenlaista...jo pelkkä lasien kanssa kulkevan katselu on hauskaa puuhaa... Upeita paikkoja.
Tämä Markku, animaation tekijä, oli värkännyt myös tukevan istuimen, jonka laitojen tapeista hän kehotti pitämään kiinni, jos huippaa. Minua ei huipannut, vaan nautin ensin hissin kyydistä, sitten leijailusta Kuusiston linnan yllä ja sisätiloissa.
Lähetä kommentti