Terapiassa-sarjasta (http://yle.fi/ulkomaiset/sarjat_ao2.php?id=1140) pääsin osalliseksi vasta tänä kesänä, vaikka 1. tuotantokauden ohjelmat ovat kuulemma tulleet eka kertaa jo kauan sitten. Nyt olen valmis melkoisiin järjestelyihin, ettei enää yhtään 25-minuuttista osaa jäisi väliin, kun ihan ensimmäiset jäivät. Tänään ja huomenna ehdin vahdata kaksi viimeistä osaa tuolta mainitulta eka kaudelta. Nykyään näet katson myöhäisillan ohjelmat tallennettuina aamutuimaan, sillä huomasin, kuinka ne jäivät iltamyöhällä pyörimään mielessä niin, ettei uni ottanut tullakseen. Erityisesti hämmästelen isäsuhdettaan kipuilevaa huippuvoimistelijaa, nimeltään Sophie, jonka roolisuoritus häikäisee ja tarjoaa näkymän nuoren ihmisen toipumisesta. Toki iso osuutensa onnistumisessa on myös käsikirjoittajalla tai -kirjoittajilla ja ohjaajalla.
Huomenna alkaa sarjan toisen kauden myötä tutustuminen terapeutti-Paulin uusin potilaisiin. Ja minä olen koko ensi viikon poissa telkkarin äärestä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti