Tarjolla kirjakauppa

Äskeinen muistelureissu Tukholmaan poiki myös käynnin ruotsinsuomalaisessa kirjakaupassa  (http://www.kirjakauppa.se/) Vasastanin Birkagatan 21:ssä. Kuinka ollakaan, viime perjantaiaamun Dagens Nyheteristä silmiini osui pikku-uutinen, joka tarjosi ostettavaksi just tämän kirjakaupan. Taisin siis ehtiä paikalle melko lailla viime tipassa ennen omistajan vaihdosta tai peräti kaupan lopettamista.

Sisällä kaupassa kuulin, että sillä on ikää kuutisen vuotta. Omistajapariskunta on ollut ja on edelleen innokkaasti mukana ruotsinsuomalaisten, tuttavallisesti ruosujen, kulttuuririennoissa. Kaiketi kallista puuhaa, vaikka hissuksiin virinnyt verkkokauppa lupailee jo jonkinmoista vaihtuvuuttaa sekä antikvariaatin että uutuuskirjojen varastoon. Kyselin kaupan hoitajalta Tapio Pulkkiselta, mikä hänen kohtalaonsa on, jos kaupanpito loppuu tykkänään. Ei ollut mies huolissaan: eläkehakemus oli jo vetämässä eikä kielteistä päätöstä tarvinnut pelätä.

Samalla kävi omalta osaltani selväksi, että katovaista on maine ja kunnia. Pulkkinen ei nimittäin ollut kuullutkaan Siirtolaisuuden vanavedessä -väitöskirjastani (SKS 1991), vaikka siitä aikoinaan kohistiin ruosupiireissä tiedotusvälineitä myöten. Vielä keväällä 2004 eräs Ruotsin radion suomenkieliseen toimitukseen töitä tekevä freelancer-toimittaja kävi minua haastattelemassa työpaikallani Hämeenlinnassa, josta olin tuota pikaa jäämässä eläkkeelle. Oli kuulemma virinnyt kiinnostusta, mihin 1990-luvun ruosuasioissa esillä olleet olivat hävinneet ja mitä heille kuului. Kerroin kuulumiseni ja se siitä.

Kai tutkimukseni ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden kentästä vuosilta 1956 - 1988 yhä löytyy kirjastoista ja joidenkuiden asiaan vihkiytyneiden hyllyistä. Muualla se jo pölyttyy ja painuu unohdukseen. Sen se tekee omassakin hyllyssäni.