Kakkarin kylästä löytyy rytömetsää ja sitten myös tämmöistä kuin kuva näyttää. Helpotti havaita, ettei kaikki talousmetsä ole toivottoman vaikeakulkuista. Näille marjamaille pääsee, kun siirtää pari kolme runkoa mökkitontilta sillaksi ojan yli, tarpoo keväisten risukasojen peittämiä metsäkoneuria kohti sitä kohtaa toisessa ojassa, jonka yli on kaatunut tai kaadettu puu. Runkoa pitkin selviää parilla askeleella ojan vastalaidalle ja lähes saman tien tasamaalle, jota sivuaa ruohottunut, helppokulkuinen metsäkoneura. Ja siinä se sitten on: upea metsä molemmin puolin kulkuväylää. Mustikka kukkii, soisessa maaperässä riittää kosteutta, ellei sitten helle kestä ylettömän pitkään. Jos vielä pörriäisiä löytyy häärimään kukinnoissa, marjasatoa sopii odottaa.
Heinäkuussa testaan, kuinka ruoto taipuu kykkimiseen mustikkavarvikossa. Vaikka enimmät marjastukset hoitaisin edelleen Turun torilla, muutaman litran lupaan kerätä myös omin kätösin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti