Radioamatöörin apulaisena

 Iltapäivän antenniurakka huipentui siihen, kun vielä saunan jälkeen pääsin avustajaksi. Itse radioamatööri potee korkeanpaikan kammoa, joten apulainen otti ja kiipesi katolle sitomaan kaapelia tankoonsa. Pitkät helmat tuskin hulmahtivat, kun homma oli jo hoidettu.

Näin muhkea - ja kallis! - antenni kohoaa nyt vajan päädystä. Oli siinä taas palapeliä kerrakseen. Sain aika ajoin pidellä osia, vaikken täysin tajunnut syntymässä olleen laitteen hienouksia. Onni oli suuri, kun sen toiminta ylitti odotukset. Näin työkalu- ja puuvaja koheni ihan uuteen käyttöön.

Tänään päästään pilvettömässä säässä vielä ihmettelemään täysikuuta. Sen karttumista olen yksikseni seuraillut jo kolmena iltana. Tähdetkin näkyvät täkäläisessä elokuun pimeydessä, jota eivät katu- tai muutkaan valot saastuta. Viime yönä kuitenkin katselin tyytyväisenä naapurin ikkunasta puiden lomitse tuikkivaa vähäistä valoa. Meitä oli siis muutama hereillä saman lammen rannalla vielä puolilta öin.