Kivien pyöritystä, mullan tonkimista

Kameraa säätäessä jäi ottamatta se kumma kuva, kun Mikko kaappasi syliinsä kiven ja asetteli sen kärryyn varovasti kuin vauvan. Kiviä onkin siirrelty mökkipihalla melkeinpä Heikki Turusen Kivenpyörittäjän kylän malliin, mutta paikkoihin, jotka puutarhuri-Paula valkkasi. Kivet jopa loppuivat kesken. Ensi keväänä hommataan lisää.

Ihan joka kiviin ei sentään Mikonkaan voimia koeteltu. Konevoimalla siirtyi viereinen mötikkä komistamaan aakeeta laakeeta rantaa. Samalla sinne siirtyi myös oman alueen nuoria mäntyjä ja yksi kuusikaunotar rajaksi naapuriin päin. Vuorimäntyjen tupsuilla täytettiin aukkoja, joita vielä jäi, kun aroniapuskatkin oli istutettu. Odotettavissa värikäs ruska tummia havuja vasten! Ja ensi vuonna mustien marjojen runsautta...

Mökin ympäri kiertää nykyisin vallikiveys. Se rajaa kävelyreitit istutuksista. Tämän kesän pihahommien päätteeksi tuli törsätyksi ostotaimiin niiden lisäksi, joita tytär perkasi omista ylen runsaista perennapenkeistään. Joka puolelle istutettiin nykytapaan myös kiviä kaunistukseksi. Tässä näkyy taas yksi pyörittelyyn passeli yksilö.

Tyttäreltä saatujen kuunliljojen vieressä kasvaa itsestään maasta putkahtaneita saniaisia. Kumpiakin vaalin. Samoin yritän vahvistaa puolukan- ja mustikanvarpuja, joita siellä täällä pilkottaa kaiken myllerryksen jäljiltä. Lisää varvikkoa löytyy "perämettästä". Siirtelen varpuja pikku hiljaa paljakoihin, että ne palaisivat metsämaastoksi. Ostokuntta on tähän ympäristöön ja tämän mökin muorin kukkarolle liian kallista.

Runnellun, nyt jo siistityn pihan laidoilla leviää hempeää uudismetsää. Aamu-usvaisessa valossa se tarjoutui kuvauskohteeksi. Näkymättömiin jää paikkoja, joissa kyyt lymyävät. Pari päivää sitten yksi paistatteli päivää jäkälien peittämällä isolla lähikivellä. Eipä tosiaan ole saappaitta asiaa tämmöiseen kyiden valtakuntaan.