Lietoon perustettiin Suomi-Unkari -seura 20 vuotta sitten. Eilen kunnantalolla tapahtumaa muisteltiin juhlassa, johon tuli onnittelijoita niin Turusta, Salosta, Paimiosta kuin seuran keskusjärjestöstä. Väkeä piisasi omastakin takaa satakunta, mukana myös tällainen äskettäin paikkakunnalle muuttanut.
Kuultiin laulua, kuultiin soittoa, nähtiin kansantansseja. Runoja esitettiin myös unkariksi luettuina. Juhlapuheen asemesta nautittiin hilpeistä Unkarin-reissujen muisteluista ja kielisukulaisten vastavierailujen sattumuksista. Veljeily viihdyttää.
Mittavan, maittavan buffet-aterian ja viinilasillisten perään tunnelma kohosi entisestään. Asiaa auttoi, kun yleisöstä löytyi vitsinkertojia. Porukasta kirposi irtonaisia naurunpuuskia, mikä yllytti parhaan kertojan estradille yhä uudestaan...
Esiintymisvastuussa olleen alakerran emännän illan teemaan sopineet korvakorut tutisivat nekin naurusta niin, etteivät olleet kuvaan sopia. Sainpa sentään vaanituksi hiljaisen tovin ja nappasin nokialaisellani melko vakaan otoksen.
Näin tuli hankituksi nauramalla rennot yöunet!
2 kommenttia:
Ihanat korvikset ! Kirveeltä näyttää, mutta taitaa olla jokin muu ?! Tutultakin näyttää...
Jep, komeat on korvikset. Tämmöinen versio Torin vasarasta kuuluu löytyneen Rovaniemeltä.
Lähetä kommentti