Tipuvirityksiä

Maailmalta kuuluu kuohuttavia uutisia, joilta mökkiläinenkään ei voi eikä halua suojautua. Lehtien lukemiseen ja kohuasioiden pohtimiseen kuluu päivittäin yhä enemmän aikaa. Tänäkin aamuna muutama tunti. Siinä minun osallistumiseni isojen mittojen huoliin. Pienissä asioissa vaikutan suoraan ja hyvinkin vahvasti. Käynti mökillä tuotti näet taas muutamia ihan uusia virityksiä houkutukseksi linnuille.

Ensimmäisessä kuvassa valkoinen nöyhtä seinän ja katon rajassa on tarjolla pesänrakennuspuuhiin ryhtyville. Ainesta lisäillään samaan ja toiseenkiin paikkaan, jos mökkipihan lintupopulaatio kelpuuttaa tarjolle tuodun pesän pehmikkeen. Se on peräisin tyynyistä, jotka piti vihdoin viimein panna vaihtoon.

Toisessa kuvassa näkyvä viritelmä syntyi syvällisen pohdiskelyn ja yhteistyön tuloksena. Tyynyn sisällystä tungettiin muovipussiin, joka kääräistiin verkkoon, pisteltiin reikiä sinne tänne ja kiinnitettiin koko komeus puuvajan räystään alle. Paras osa viritelmää on kaiketi seinänraosta esiin työntyvä lauta, jolle pesänrakentaja voi istahtaa valitsemaan sisustusmateriaalia kotiinsa. Hienosti naruin ja nauloin tuli kiinnitetyksi sekin osa, joka jää piiloon. Oli siinä meillä kahdella eläkeläisellä virittelemistä! No, minä enimmäkseen katselin vierestä...

Vanha tuttu juttu on se, että ruokaa tarjoillaan. Tuskin kahta viikkoa kuluu, ennen kuin tusinan verran talipalloja on taas nokittu tosi tarpeeseen. Kiekossa hyöriviä lintuja on hauska seurata tuvan ikkunoista. Niillä on kiihkeä ruoka-aika aamupäivisin siinä kymmenen yhdentoista aikoihin. Uusi rynnistys osuu iltapäivän loppuun. Mutta yritäpä lähestyä talitarjoilua, niin kaikki pölähtävät oitis tiehensä. Ei osu ainakaan puhelimen kameraan linnun lintua. Jospa saisin ennen pitkää toimeksi tähtäillä jalustalle kiinnitetyllä Nikonillani pihapiirin vakituisia liihottelijoita! Esittelen tuloksia, jos niitä ilmaantuu.

Alla vielä näyte pikku astiasta, josta on helppo huomata, kuinka nopeasti siemet häviävät. Kun tulopäivänä täytin astian, seuraavana aamupäivänä iso osa oli jo syöty. Suurin, monen litran syöttöautomaatti täytyy avata, ennen kuin näkee, pitääkö täydentää. Sekin heilahtelee kuusenoksalla sopivalla hollilla tuvan ikkunoista. Parasta ohjelmaa on katsella monen sortin yrittäjiä ruokakipoilla. Närhet pysyttelevät maassa, jonne näköjään tipahtelee nokittavaa. Eilen näkösällä koikkelehti myös orava. Toistaiseksi en kumminkaan ole nähnyt oravaa rosvoamassa lintujen talipalloja. Niin että tervetuloa vaan!