Toinen rymistys alkaa heti maanantaina 24. elokuuta klo 8. Aihe on tämä: Pitkin kevättä ja alkukesää huomasin talvikodossani outoja lattiailmiöitä. Laattojen saumoja mureni, paikoin tuntui ontolta askelten alla.
Neuvonpito rakennusliikkeen toimitusjohtajan ja laattafirman miehen kanssa valaisi ongelman syntyä ja herätti luottamusta siihen, että tämäkin murhe on pian pelkkä muisto vain. Lupasivat muuten hoitaa myös pölysuojaukset. On iso apu, etten itse joudu edes yrittämään moista. Piipahdan vain vilkaisemassa, miltä kotona näyttää lattiaa purettaessa. Kun laatat kiinnitetään uudestaan, niihin lisätään liikuntasaumoja. Ehkä syntyy lisää myös blogijuttua aiheesta.
Tämä takuuhomma olisi jo vauhdissaan, ellen olisi jarrutellut urakan aloittamista perheen toimintapäivän takia. Näin päin on hyvä: ensin hauskutusta, sitten evakkoviikkoa mökillä. Toisaalta, voisihan sitä evakkolaisena lähteä vaikka hirmuiselle merimatkalle Kökariin. Onhan reissua suunniteltu jo pitkään vakituisen kävelykaverin kanssa. Ho-hoi, Eeva, oletko valmiina?
7 kommenttia:
Voimia sun rymistyksiisi!
Onneksi saatte nauttia siellä mökillä tämän kesän parhaista keleistä ennen remonttia. Kökar vaikuttaa kiinnostavan vähäväkiseltä kunnalta. Ei saattaisi olla naapureista ainaista mielharmia.
Haastetta piisaa - tiukoissa saumoissakin! Kökar on muistikuvieni mukaan ihana paikka, siitä tosin on montakymmentä vuotta kun saarella viikon vietin. Luvassa kaunista lämmintä kesääkin vielä. Siit mie tykkään!
Tosiaan tuntuu ihmeeltä tämä ihanaksi käännähtänyt kesä. Kelpaa rymistellä, reissatakin. Vastikään kyselin aikatauluja Kökariin. Kanattaisi kaiketi lähteä tiistaiaamuna 10:ltä. Palata voisi torstai-iltana klo 18.30. Autolle pitää varata paikka, pelkkä matkustaja voi marssia niine hyvineen lautalle.
Oletko muuten lukenut Ulla-Leena Lundbergin Finlandia-palkitun romaanin Jää? Kirja on niin vaikuttava saaristolaiskuvaus takavuosikymmeniltä, että luen sen uudestaan matkalla Kökariin. Idea reissuun syntyi silloin, kun kirjaa luin tuoreeltaan.
En ole saanut sitä luettua. Tyssäsi heti alkuunsa kun pari vuotta sitten yritin. Mutta vaimo sai sen hiljattain luettua. Vaimonkin mielestä siinä oli turhan tuntuisia sivuhenkilöitä. Sanoi kuitenkin pitäneensä samantyyppisenä paikalliskuvauksena kuin Myrskyluodon Maijaa.
Olenkohan käynyt Kökarella ? Tuntuu kummalta , kun autoa sinen tarvitset ...ehkä se oli siis jokin muu saari , tarkistanen . Mutta nythän voit kehua kuuluvasi samaan luksusluokkaan Alvarin kanssa , hänenkin laatat venkoilee ...Miten käärmeet ja helle ?!
On saarella kuulemma teitä muutaman kilometrin verran. Taksikin siellä ajelee. Mutta saa nyt nähdä, mitä tehdään.
Käärmeen näin viimeksi juhannuksena, niin etteivät ne kovin suuri riesa ole.
Lähetä kommentti