Mainos laukaisi liikkeelle toimintaa. Puhelimella hälytin kaupan tuntumassa asuvan ystävän tutkimaan, olisiko vehkeestä minulle apua. Ja hän paukkasi paikalle saman tien, soitti takaisin ja kertoi, mitä kaikkea pikku ranneke voisikaan mitata: kellonaikaa, askeleita, sykettä, kaloreita, unta jne. Siinä sitten ratkaisu syntyi suit sait, sen enempiä vertailuja tekemättä.
Samana päivänä vielä yksissä tuumin pakkaus avattiin. Ranneke piti ladata. Helppo homma. Mutta kas, siihen helppous loppui! Pienen pientä pränttiä manuaalista lukemalla ei päästy puusta pitkään. Netistä selvisi monen muunkin hikoilevan yrityksissä ottaa käyttöön moinen vehje. Netistä löytyi toki myös käyttöohje PDF-tiedostona. Puhelimeen piti ladata pari appsia. Onnistui, mutta niiden kautta kirjautumalla Huawei urkki minulta sen seitsemän sortin tietoja, jopa sähköpostin salasanoineen. Ja minä nöyrryin tähänkin paljastukseen enkä silti edistynyt yhdistämään ranneketta puhelimeen. Se muuten on eri merkkiä kuin ranneke, vaikkakin käyttöjärjestelmältään Android.
Lopulta oli pakko etsiä ammattiapua. Sellaista olen ennenkin saanut Gigantin Knowhawsta. Eilen jopa onnistuin saamaan palvelua jonottamatta. Ei puhelimen ja rannekkeen parittaminen mikään läpihuutojuttu ollut ammatilaisellekaan. Ihme ja kumma, paria kinkkistä paristoasiaa hoitaessani minulle tuotiin ranneke käyttövalmiina, etten sanoisi pikavauhtia. Myhäilevä Knowhown mies myönsi, ettei hänkään ymmärtänyt, miten yhteys syntyi. Oli kuulemma yhä uudestaan tökkinyt kaikkia ikoneita niin kuin tietokoneessa ikään. Sellainenhan rannekekin on vähäisestä koostaan huolimatta. Mielihyvin maksoin pyydetyn summan palvelusta, jota ilman olisin kaiketi yrittänyt palauttaa laitteen. Lohdutin itseäni sillä, että rahalla maksoin kunnon työstä ja tulin siten tukeneeksi nykyisin tuiki tarpeellista ammatinharjoitusta.
Eilisen illan mittaan pääsin selville, että sykelukemani onkin noin 60, siis normaali. Ja mikä huvittavinta, havahduin rannekkeen urahdukseen kesken telkkariohjelman katselun ja huomasin, että näytöllä välkkyi jumppaava hahmo. Se ilmaisi, että olin kököttänyt liian pitkään aloillani. Ei auttanut kuin nousta jaloittelemaan. Tätä juttua kirjoittaessani kävi samoin. Toistaiseksi vielä naurattaa tällainen huolenpito.
Taisi käydä niin onnellisesti, että tapani mukaan syöksähtämällä suin päin uutuuksiin, lopputulos osuikin kohdalleen. Nykyisen autonikin ostin pikavauhtia enkä ole katunut. Myönnän, että ennakkoon olisi ollut hyvä tutkia ja vertailla eri vaihtoehtoja. Mutta aika poikaa on myös pitää kiirettä, kun aihetta ilmenee.
Rannekkeessa riittää opeteltavaa, vaikka tyytyisi vain sormin sorkkimalla katsomaan, mitä tapahtuu. Taidan kuitenkin ottaa avukseni ohjeet. Samalla tulee taas testatuksi, kuinka oudoista käsitteistä irtoaa tolkkua englanniksi. Ehkä jopa pääsen selville, mitä kaikkea ranneke mittaa. Sen jo olen oppinut, että tulokset näkyvät kännykästä.
Rannekkeen valmistaja puolestaan paneutukoon helpottamaan sen käyttöön ottamista. Ei näin hankalia laitteita pitkään siedetä. Kuinkahan moni onkaan jo jättänyt homman sikseen ja sysännyt pikku apulaisen pöytälaatikon perimmäiseen nurkkaan?
Alkuhankaluuksista huolimatta kallistun sille kannalle, etten ole mainoksen uhri, vaan itselleni uuden vehkeen onnahteleva käyttäjä. Lopulta luulisin tulevani juttuun tämänkin apulaisen kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti