Aallon jäljillä Noormarkussa

 Dokumenttileffa viritti lähtemään Noormarkkuun ja siellä kurkistelemaan Villa Maireaa. Virpi Suutarin Aalto on yhä katsottavsissa Yle Areenassa. 

Koronarajoitukset ovat helpottuneet sen verran, että toukokuun 15. päivä oli tarjolla tutustumiskierroksia ruukkialueella. Niistä löytyi tietoja eri sivuilta. Tuli valituksi Ahlströmin ruukki-infon tarjouksista se, jossa kuljettiin Aallon jäljillä käymättä sisällä Villa Maireassa. Rakennus kierrettiin ympäri, mikä itse asiassa riitti, sillä monista kuvista tutussa talossa olisi päässyt vain ensimmäiseen kerrokseen. Toinen kerros palvelee yhä suvun jäseniä vapaa-ajan viettokohteena.

Turvekattoiselle saunalle johtaa päärakennuksesta kulku katettua väylää. Kuvassa näkyy yhä vino runko. Mänty haluttiin aikoinaan säilyttää, minkä takia koko rakennusta siirrettiin metrin verran. 

Jätin ottamatta kuvan kuuluisasta uima-altaasta, koska se odotti tyhjänä vettään. 

Runsaan tunnin mittainen kävelykierros päättyi oppaan johdolla kapuamiseen Mairenmäkeä laajan alueen etäisessä nurkassa sijaitsevalle kuuluisalle huvilalle. Sieltä opas johdatteli halukkaita Harrin metsäpolkua alas omenatarhaan ohi Mairen lapsuusaikaisen kodin, Havulinnan.

Omenapuita kasvaa runsaasti siten leikattuina, ettei sadonkorjuussa tarvita tikkaita. Ylös yrittävät oksat karsitaan armotta. Satoa hyödynnetään muun muassa ruukkialueen Klubirakennuksen ravintolassa. Sieltä olikin hyvä ottaa vauhtia heti ruukille tultua. Lounaspaikat oli varattu ennakkoon yhtaikaa majoituksen kanssa. 

Kolmen ruokalajin ateria aloitettiin salaatilla, jossa pilkottaa alueelta metsästettyä hirvenlihaa savustettuna. Pääruoaksi valittiin taimenta mukana hiukan omien omenoiden kuutioita, jälkiruokana tyrnijäätelöä kinuskikastikkeessa.

Lounaan jälkeen piti oitis omin nokkineen suunnistaa Makkarakoskelle. Sehän on syy, miksi paikalle perustettiin jo 1700-luvulla sahamylly ja miksi Antti Ahlström aikoinaan pureutui Noormarkun ruukkiin. Saha ja metallipaja takasivat kukoistuksen 1900-luvun puolelle asti.

Makkarakosken yli kulkevalta sillalta näkyy kosken kuohuja. Itse sahan punainen rakennus jää kuvassa koskea katsovasta vasemmalle.

Vasemmalla häämöttää Pääkonttori. Vaaleaan päätyseinään sulautuu A. Ahlström-yhtiöiden tunnus. Oikeanpuoleinen rakennus oli aikoinaan paja, nykyisin näyttelytila. Kuvan ulkopuolelle jäävät kalaportaat.

Yläjuoksun suuntaan sillan korvalta avautuu tyyni vesi. Vastarannalla sahan tuntumassa on sijainnut palokunnan rakennus letkutorneineen.

Kuvan ottaja poimi kameraansa myös tukinuittajien muistomerkin Sahala-nimisen keltaisen talon viereltä. Siellä oli mukava yöpyä Metsäpäällikölle nimetyssä avarassa huoneessa. Rakennus palveli alkujaan sahan toimistotiloina.

Varsinainen opaskierros alkoi ruukin pajasta, joka nykyään palvelee näyttelytiloina. Alakerrassa on esillä pienoismalli ruukkialueesta kaikkine rakennuksineen sekä yhtiön lasitehtaiden tuotteita vitriineissään.

Savoy-vaasien valmistuksessa pitkään käytetyt, käsin valmistetut puumuotit ovat saaneet edustajansa esille valmiiden tuotteiden rinnalle.

Yläkerrassa huomiota herättävin kohta oli katettu juhlapöytä taustanaan kuva häistä. Minua kiinnostivat eniten hienot ikkunat.

 Syyn sisätiloissa viipymiseen tarjosi rankka ukkossade. Kun se taukosi, päästiin kävelemään Ahlströmin jälkeläisten - heitä kuuluu nykyisin olevan noin 450 - yhä käyttämän Isotalon sivuitse kohti Villa Maireaa. Matkalla kuultiin juttua erinäisistä tapahtumista sekä ranta-alueille pystytetyistä muistomerkeistä ja äskettäin kaadetuista ylettömän kookkaista puista.

Jälkikasvu on pystyttänyt yhteisen kiven Eva ja Antti Ahlströmille. Kaksi muutakin muistomerkkiä löytyy samalta pikku saarelta, jonne pääsee siltoja pitkin. Kaiken kaikkiaan kierros tarjosi selkeän kuvan koko alueesta loistokunnossa olevine rakennuksineen ja puistoineen.

Taival kohti Villa Maireaa vei poikki pitkän koivukujan, jota pitkin ajettiin seuraavana aamuna pois Noormarkusta kiertoteitä kohti Porin taidemuseota. Siellä katsastettiin Maire Gullichsenin säätiön taidekokoelman teoksia.

Aimo annos elämyksiä runsaassa vuorokaudessa tuli hankituksi. Kotiin palattiin melko hyvissä voimin, vaikka auton navigaattorin ohjeilla olisi jouduttu Merikarvialle...