Tanizakin ja muistojen lumoissa

 

Ennen Akanvirtaa kirjoittelin Näin jokirannassa -juttuja, kunnes muutin Turusta Lietoon. Eilen löysin entisestä blogistani muun muassa tämän pikku tekstin, joka vie Junichiro Tanizakin Varjojen ylistykseen. Sitä ja kaikkia muita Tanizakin teoksia voi painokkaasti suositella. Niistä kaikkein valloittavin lukukokemukseni on ollut Makiokan sisarukset.

Huomaan, että blogijuttuni ovat paisuneet Akanvirrassa. Niitä ei myöskään ilmesty yhtä tiheään kuin edellisessä blogissa, johon jälkiä ilmestyi lähes päivittäin ihan otsikon mukaisesti. Asuin näet silloin aivan Aurajoen partaalla. Uskomattomia tapahtui tavan takaa. Niinpä silmät ymmyrkäisenä napsin kuvia muistaakseni upouudella järjestelmäkameralla, joka vaati aika lailla opettelua. Kuvat tarvitsivat myös jälkikäsittelyä, mikä hoitui tietyllä osto-ohjelmalla, jota yhä käytän, jos on tarpeen. Kuvat otan nykyään lähes yksinomaan puhelimella, mutta niiden oikaisuun, rajaamiseen ja pienentämiseen ohjelma on oivallinen apu.

Lyhyestä virsi kaunis - tällä kertaa.