Palasin vastikään muutaman päivän Kristina Cruises -matkalta Itä-Götanmaalle. Saaliiksi kertyi kuvia varsinkin meren rannalla sijaitsevasta Mauritzbergistä.
Tapasimme ensimmäiseksi Arjan, linnan emännän muhkeine avaimineen. Omistaja Liisa Lipsanen ei nykyisin näyttäydy usein, mutta hän on esillä 60-vuotispäivän kuosissa isossa maalauksessa erään salin oven takana.
Lounas nautittiin linnan tai kartanon vanhimmassa osassa, vasemmassa siivessä.
Arvokasta seuraa tarjosivat herrat seinältä.
Kierros päärakennuksessa vahvisti, että omistajalla on ollut vahva visio restaurointipuuhissa. Jälki hämmästyttää. Jopa pieni valkoinen kappeli rannassa on remontoitu tiptop-kuntoon niin, että se tarjoaa puitteet vaikkapa kirkkohäille. Kartano itsessään venyy monenlaisiin juhla- ja muihin tilaisuuksiin.
Kartanon taakse avautuvasta ovesta voi siirtyä ulkopöytien ääreen lehtevän puun katveeseen. Meri väikkyy kauempana.
Omalla nimikirjoituksella vahvistimme, että olemme tosiaan ihan itse käyneet kartanossa. Vanha, kookas peili on jaettu kahtia, jotta hienon kapineen hankkinut välttyi maksamasta korkeaa peiliveroa.
Vanhaa, vaikkakaan ei alkuperäistä Linköpingiä katsastettiin ennen majoittumista hotelliin tuomiokirkon tuntumassa. Alueen alkuperäiset talot ehdittiin repiä, ennen kuin eräs mies äkkäsi, että paikalle voisi perustaa vanhasta asutuksesta kertovan elävän museon. Niinpä kaikki talot on tuotu muualta, vain porvariskoti on säilynyt alkuperäisenä omalla tontillaan.
Aamulla oli vuorossa bussikyyti Bergiin, laivamatkan alkuun. Laina vei porukan Götan kanavalle, joka auttaa oikaisemaan halki eteläisen Ruotsin Itämereltä Pohjanlahdelle.
Nuoria ihmisiä oli palkattu hoitelemaan sulkuja. Heitä ehti nähdä, sillä sululta sululle siirtyily kesti yhteensä kolmen tunnin ja lounaan verran. Sää suosi. Voi valita katseliko maisemia laivan sisältä vai kannelta. Kanavan verralla näkyi lenkkeilijöitä, puutarhoja, asuintaloja, viljelyksiä sekä laitumilla lampaita ja nautoja. Hienoja asuinpaikkoja niille, joiden talot olivat saaneet tonttinsa reitin tuntumasta.
***
Yhä vaikuttavampaa oli luvassa kanavaristeilyn jälkeen, sillä bussi suuntasi Vadstenaan ja siellä birgittalaisluostariin. Luostarin kirkossa on esillä vanhin Pyhästä Birgitasta veistetty patsas ja myös pari sataa vuotta nuorempi, aivan erityylinen teos.
Osaava opas auttoi näkemään sellaista, mitä omin neuvoin ei olisi huomannut. Kirkon vieressä nunnien aikoinaan asuttamassa rakennuksessa toimii nykyisin museo.
Vielä oli yksi kohde edessä, Mariefred, ja siellä kuninkaallisten kotina varsinkin kesäisin palvellut Gripsholmin linna Mälarenin rannalla. Opastuskierroksella löytyi muotokuvien välityksellä tuntuma Kustaa Vaasasta hänen poikiinsa ja sellaiseenkin pojanpoikaan kuin Kustaa II Aadolf. Myös kuningattaret olivat saaneet seiniltä paikkansa. Kustaa II Aadolfin tytär Kristiina on ollut mallina 8-vuotiaana, kun hän oli jo ehtinyt olla ihan itse pari vuotta kuningatar isänsä kuoltua. Holhoojahallitus huolehti asioista, kunnes Kristiina aikuistui, luopui sittemmin kruunusta, tunnustautui katoliseksi ja muutti Roomaan. Puhdistetun uskon puolesta sotinut ja kaatunut isä varmaan kääntyi haudassaan.
Tässä vaiheessa matkaa en enää paljoa kuvannut. Ilokseni ainoa Gripsholmin linnassa ottamani kuva oli tallessa. Se on alaviistosta napattu otos Kustaa III:n linnaan rakennuttamasta teatterin näyttämöstä. Lisää kuvia tarjoaa netti.
Gripsholms Värdshusissa nautittiin vielä yksi matkan erinomaisista aterioista ja ihailtiin vuonna 2023 toteutettua aitaa. Taideluomus juhlisti Ruotsia sen täyttäessä 500 vuotta kuningaskuntana.
Kaikin puolin onnistuneesta matkan suunnittelusta ja toteutuksesta kiitän sekä Teijaa opastuksesta että Ismoa vakaasta kuljetuksesta. Kummallakin piisaavat taidot ja vieteri ryhmän kanssa kulkemisiin. Firman toimistoväki ansaitsee kiitokset kaikista käytännön järjestelyistä aikatauluineen. Homma toimi yskimättä. Matkakumppaneille lähetän terveiset ja kiitokset lupsakoista juttuhetkistä.
Myös sää suosi. Vain yhtenä iltana ravintolasta palatessa tarvittiin sateenvarjoja. Muuten vain ihmeteltiin taivasilmiöitä, kuten Vadstenassa nousevan myrskyn merkkejä. Kova sade kohisi viimeisenä hotelliyönä.
4 kommenttia:
Suuret kiitokset matkakumppanille
. Siinä se on tekstinä kaikki hienot kokemukset muisteltavaksi milloin tahansa. Matkakokemus oli hieno.
Kukahan matkakumppaneista lienet? Oletan Anonyymin Tainaksi ja kiitän sekä hyvästä seurasta että kelpo kommentista.
Olipa hieno matkakuvaus kuvineen. Kiitos ja taas olen pikkuisen viisaampi. Jos nyt mitään muistan.
Muistin tueksi voi aina vilkaista blogijuttua uudestaan!
Lähetä kommentti