Cumbrian niityillä laiduntaa ainakin kolmen sortin lammaskatraita. Olipa rotu sitten Herdwick, Rough Fell, Swaledale tai jokin muu, kaikki katsoivat rauhallisen kiinteästi aitojen yli laitumelle tunkevia vaeltajia: oltiin ihan laillisissa puuhissa merkityillä Public path -reiteillä. Kuvan nappasi porukan sherpa.
Vaellusporukkamme nuorin asuu ja tekee töitä Cumbriassa. Hän tiesi kertoa, että arvokkaat pässit pidetään tilojen pihapiirissä, ettei niitä ryövätä laitumilta. Lokakuun lopulta koko marraskuun pässit viettävät lampaiden seassa tilan lähilaitumilla ja tekevät täystoimisesti sitä, mitä pässin kuuluu. Puuhasta jää väriläiskä naaraan selkään, koska pässin mahan alla on muiden tarpeellisten värkkien lisäksi väripussi. Näin lampuri näkee, mitkä naaraista on siitetty, ja siirtää ne toiselle laitumelle muiden lampaiden kanssa odottamaan karitsojen kypsymistä.
Osuimme kulkemaan lampaiden seassa keväiseen karitsoimisaikaan. Monilla oli jopa pari karitsaa. Mammat ohjasivat lapsukaisensa syrjemmälle meidän porukan kulkureitiltä ja tollottivat pitkään vielä peräämme. Mitään häslinkiä ei kuitenkaan syntynyt. Karitsatkin kurkistelivat uteliaina emojensa suojista kummia otuksia selkäreppuineen.
Nähtiinpä kerran myös lammaskoira paimennuspuuhissa. Äkkiä se kokosi katraan sinne, minne isäntä tahtoi. Koiraa näkyy hiukan oksien takana. Lampaille jaettiin rehua, jota loput laumasta pinkoi juoksujalkaa hakemaan. Kuvan mammat taisivat olla juuri synnyttäneitä, koska ne eivät lähteneet mihinkään. Lampuri näkyi sauvallaan nostavan yhden heiveröisen karitsan jaloilleen. Taisi vielä olla ihan typerryksissä maailmaan tupsahtamisestaan. Me onnelliset eväitten natustelijat saimme nauttia tositoimien seuraamisesta.
Historiallinen Dalemain kartano ja puutarha Penrithin alueella Cumbriassa ottaa vastaan vieraita ympäri vuoden. Sisällä talossa ei saa kuvata, mutta ulkona kamera räpsyi alvariinsa. Sisäpihalta ulos johtavan portin pielessä hehkui jo huhtikuussa köynnös. Mikä lie nimeltään? Muurin takana puutarhassa väriloisto jatkui.
Blue bells -kasvi tuli tutuksi myös metsäpoluilta, ehkä kumminkin hiukan pienikokoisempana kuin lannoitetussa maassa kasvaneet lajitoverinsa. 
Narsissit olivat jo kuihtumassa, mutta tulppaanit ja jokin minulle outo lilja helottivat yhä komeimmillaan pääsiäisen päättyessä. Ensimmäisenä arkipäivänä Englannissa jätimmekin taivallukset sikseen ja nautimme annoksen kuulua englantilaista puutarhatunnelmaa. Toisenkin annoksen saimme, kun keskiviikkona paluumatkalla Manchesterin lentokentälle aika riitti hyvin pikku mutkaan. Tällä sivulla tila loppuu lisäkuvilta, joten tarjoilen huomenissa muutaman värikylläisen otoksen Sizergh-linnan puutarhasta.
