Näytetään tekstit, joissa on tunniste Iloa iltapäivään. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Iloa iltapäivään. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 28. kesäkuuta 2026

Kuumat kemut



 Eilen lauantaina maistettiin sekä hellettä että kestitystä Samppalinnan mäellä Turussa. Taustalla kaikui kovaäänisestä kaikuja urheilupuistosta ihan naapurissa. Jotkin kisat siellä oli meneillään. Meidän kokoontumisen aiheena oli se, että Ines-tyttönen täyttää 8.7.2026 kokonaisen vuoden, mutta juhlat on jo vietetty. Paikalle ilmaantuivat niin kummit, mummit, isomummut, vaarit, eno, täti ja myös yksi serkku sekä kaikki muut Ineksen vinkkelistä olennaiset ihmiset kuten oma äiti ja isä. Kaikkiaan isiä tai äitejä oli ristiin rastiin.

Uusien taloyhtiöiden keskeltä piharakennuksesta löytyvät sekä tilava sauna että kokoontumishuone jääkaappeineen. Paikka on asukkaiden varattavissa korvausta vastaan. Niinpä runsas ruokatarjoilu oli paahteelta suojassa, vaikka ulkona aterioitiin.



Isomummut viihtyivät varjossa. Runsas tarjoilu sivuutettiin, kun oli vastikään nautittu lounas Sagassa. Mutta kahvi makeine oheisineen toki maistui.

Lapsukaisille Mirva-mummi oli rahdannut päivänvarjonsa lisäkankaineen estämään kärventymistä. 


Jo pikkuisena ehtii tutustua kavereihin, kun vanhemmat pitävät huolen tapaamisista.




Mia-äidin itse leipomaa kermakakkua ja muutakin makeaa nautittiin sisällä. Kynttilä jäi sytyttämättä, sillä porukasta kukaan ei tupakoi eikä kotoa löytynyt tulitikkuja.
Kuvassa pojanpoikani ottama kuva minusta mummuna ja isomummuna Ineksen kanssa. Hymy kertoo, kuinka hyvilläni olen.


Varjoihin hankkiutuivat lopulta kaikki kuulostelemaan ja katselemaan lahjapöydän antimia. Äitinä Mia purki hiljalleen paketteja, luki kortteja ja tarjoili näkymiä hienoista kuvakirjoista. 




Tarjoilujen päätteeksi innostuttiin taputtamaan käsiä niin, että myös Ines tempautui mukaan. Hän oppi oitis, kuinka hauskaa on läpsyttää käsiä kaikki yhdessä. Tyttöpä aloitti pian ihan itse uuden taputuskierroksen.


Meitä oli matkassa kaksi isomummua, sillä Pirkko, miniän äiti, muutti Saga Kaskenniittyyn sopivasti perjantaina. Meidät sekä haettiin että palautettiin autokyydillä. Lyhyen matkan verran ehdittiin  pohdiskella, miltä tuntuisi olo 40 asteen kuumuudessa, kun jo 30 astetta otti voimille. 

Kauniit kiitokset järjestelyistä ja tarjoiluista. Suolaisia piirakoita oli valmistanut muun muassa miniä. Kedon kukkia oli poiminut pöydille joku Mian kavereista. Vaaseissa sojotti myös auringonkukkia sekä vaaleanpunainen pioni tuliaisena isomummuilta.

Kokoavaksi lopuksi liitän mukaan vielä poikani ottaman yhteiskuvan. Oli hienoa olla mukana nuoria ja vanhoja yhdistävässä tilaisuudessa.