Lauhat syyspäivät jatkuvat. Niinpä mökki kutsui taas ja tarjosi mukavia ulkotöitä. Oli kantojen silppuamista, kasvien putsailua, heinikon raivausta, kasvilavojen kattamista ja kuvaamistakin. Kamera piti hakea, jotta saatiin talteen muutama otos päivän näkymistä. Aroniapensaat ovat paraikaa vaihtamassa väriä. Hetki vielä, niin ne ovat kokonaan punaisia.
Aamulla kymmenen aikoihin kaste pisaroi yhä lehdillä, vaikka aurinko jo lämmitti. Iso poimulehti näyttää, kuinka hyvin sumu pysyy tallessa sopivan nihkeillä pinnoilla.
Ulkona kelpasi kokkailla niin kaalisoppaa, sienimuhennosta kuin lättyjäkin. Vaikken ole mikään intohimoinen ruuanlaittaja, pihaoloissa jaksan hämmennellä kattiloita ja paistaa etenkin lättyjä. Mainio homma, sillä taas riittää hyvää ruokaa huomiseksikin. Milloin mahtanen seuraavan kerran päästä keitoksilleni valmiiksi hellaan viritetyn tulen lämpöön? Taitaa mennä kevääseen.
Lammesta vettä koukatessa huomasin, että rantaan oli ilmestynyt uusia, syviä ison sorkan jälkiä minun eilisten saapasaskelteni tuntumaan. Hirvi, luulisin, on noussut rantahiekalle lammesta ja jäljistä päätellen palannut sinne lähes saman tien. Millä ilveellä onnistuisi joskus näkemään nuo otukset ihan silmästä silmään? Monia merkkejä mökkitontilla liikuskelevista eläimistä on havaittu, mutta vain joutsenia, kurkia, korppeja ja muita lintuja on nähty usein. Toki myös jäniksiä, jotka asustelevat pihapiirissä.
