lauantai 4. lokakuuta 2014

Ruskaa, kastetta ja keitoksia

Lauhat syyspäivät jatkuvat. Niinpä mökki kutsui taas ja tarjosi mukavia ulkotöitä. Oli kantojen silppuamista, kasvien putsailua, heinikon raivausta, kasvilavojen kattamista ja kuvaamistakin. Kamera piti hakea, jotta saatiin talteen muutama otos päivän näkymistä. Aroniapensaat ovat paraikaa vaihtamassa väriä. Hetki vielä, niin ne ovat kokonaan punaisia.
Aamulla kymmenen aikoihin kaste pisaroi yhä lehdillä, vaikka aurinko jo lämmitti. Iso poimulehti näyttää, kuinka hyvin sumu pysyy tallessa sopivan nihkeillä pinnoilla.
Komea maksaruoho on lopultakin avaamassa kukkiaan. Taitaa vissiin tarvita pakkasen puraisua, ennen kuin räväyttää näkyviin tummahkon roosan värityksensä. Kuinka ollakaan, väri passaa mainiosti ulkohellan ääressä häärivän pusakkaan...







Ulkona kelpasi kokkailla niin kaalisoppaa, sienimuhennosta kuin lättyjäkin. Vaikken ole mikään intohimoinen ruuanlaittaja, pihaoloissa jaksan hämmennellä kattiloita ja paistaa etenkin lättyjä. Mainio homma, sillä taas riittää hyvää ruokaa huomiseksikin. Milloin mahtanen seuraavan kerran päästä keitoksilleni valmiiksi hellaan viritetyn tulen lämpöön? Taitaa mennä kevääseen.

Lammesta vettä koukatessa huomasin, että rantaan oli ilmestynyt uusia, syviä ison sorkan jälkiä minun eilisten saapasaskelteni tuntumaan. Hirvi, luulisin, on noussut rantahiekalle lammesta ja jäljistä päätellen palannut sinne lähes saman tien. Millä ilveellä onnistuisi joskus näkemään nuo otukset ihan silmästä silmään? Monia merkkejä mökkitontilla liikuskelevista eläimistä on havaittu, mutta vain joutsenia, kurkia, korppeja ja muita lintuja on nähty usein. Toki myös jäniksiä, jotka asustelevat pihapiirissä.




4 kommenttia:

ketjukolaaja kirjoitti...

Poimulehdet (ruots. daggkåpa) ovat kyllä niin runollisen herkkiä kannatellessaan kastepisaroita.

Sinun pitää lukea Ennen vanhaan -kirjasta miten eränkävijän on opeteltava tuntemaan hirvien kulkureitit ja -ajat. Eikös ne iltahämärissä usein liikuskele?

Lissu kirjoitti...

Kas vaan, on päässyt unohtumaan. Taisi vielä olla minun kirjoittamani juttu se eränkäyntiä koskeva.

tuulikki kirjoitti...

Hellasi on tosi houkutteleva! Ei tule lettuja paistaessa kärykään silmille! Hirvet hiippailevat hämärissä ja varsinkin nyt kiima-ai kaan. Ovat reittiuskollisia.
Kauniita kuvia.

vanski kirjoitti...

Vai hirviä hamuilet ! Kai tiedät , mitä niiden mukana tontillesi kulkee ?! Itä-Suomessa mökillään hirviä kaatanut kertoi suunnattomasta hirvikärpäsmäärästä taljassa , niitä saattaa olla yhdessä otuksessa yli 10 000 !Reppanat , kuinka kärsivät .Eikä se otus ole ihan vaaraton katseltava silmästä silmään , kerran pääsin niinkin lähelle, säikähdettiin kumpikin .Kun jälkiä on jo yksi , kyllä se toinenkin pian löytyy , kunhan et ole yhtä aikaa järvessä , tiedä mitä sitten tapahtuu , huh !