Äkäslompolon perjantai 12.3. valkeni harmaana ja kylmänä. Hiihtäjän oli kuitenkin lähdettävä ladulle, jos mieli vielä ehtiä sivakoimaan ennen lauantaista kotimatkaa. Yksikseni painelin muutaman kilometrin lompolon rantoja Riemuliiterin mäelle. Sieltä avautui leppeä näkymä, joka tallentui nätisti vastavaloon, kun aurinko verhoutui pilviin. Illemmalla päästiin porukalla autokierrokselle Isoa Yllästä kiertävälle maisematielle. Sinisen hämärän laskeutuessa tunturin kupeille turistin ihmeeksi syttyi värivaloja puiden alle. Näin pitkällä ollaan Lapin turistien ällistyttämisessä! Onneksi taivaskin tarjosi omaa väriloistoaan. Koko viikkona ei kumminkaan nähty revontulia. Ne loistivat ihan toisaalla, kuten asiasta perillä oleva taho osasi kotiin palaavalle kertoa.
1 kommentti:
Voi kun tuli ikävä hiljaisuuta ja puhtautta ! Minua tietysti ihastuttaa tuo mustavalkoinen j siinä olev valo .Kaunis. Katselen myös sitä toista blogiosoitetta , jaa Hyry ja Uuni! Juuri tänään eräs kommentoi , jotta ei hän vlitä ihan joka ruuvin ja naulan niittaamisesta lukea koko sivua ...oli sinä tekstilainauksessa herkkäkin kohta , että ehkä ja mahdollisesti...
Lähetä kommentti