Saavutus

Katariinanlaaksossa otetuista kuvista löytyi ylle kopsittu hehkeä kevätosuma. Minulle se on kuin onnenkantamoinen tai saavutus: vihdoinkin kamera sai minun käsissäni aikaan kuvan, jollaista tavoittelin. Tarkennus osui oikeaan paikkaan, käsi ei tärissyt eikä tausta estä kohteen yksityiskohtien erottumista. Pikkuisen sommittelu ontuu, koska alimmasta lehdestä puuttuu kärki. Kuva (f/8, valotusaika 1/125 s., ISO-200, valotus 0 step, polttoväli 95 mm, valkotasapaino autom.) on tässä semmoisenaan ilman tietokoneella tehtyä rajausta tai muuta temppua. Olennaisinta kuitenkin on, että uskoin mentoria ja uskalsin käyttää valotusohjelmana A-moodia eli aukon prioriteettia.

Vertailun vuoksi tarjoan toisen samalla moodilla otetun kuvan. Tiettyjä erojakin löytyy kuten valotusaika 1/640 s., valotus -0,3 step, polttoväli 70 mm. Sitten vielä se, että käsi on täräyttänyt Nikonia. Rajattukin on, kun tietokoneelle pääsin.