Eilen ihana ilta-aurinko nostatti minut seslonkimakuulta töppösille ja kiskoi saman tien ulos kävelylle ihan yksin. Nappasin Canonin pokkarin matkaan, koska monin tavoin erinomainen N8 vaati taas piuhahoitoa. Kapine jäi pötköttämään pöydälle lähes tyhjän akkunsa kanssa, piuha pyrstössä. Siinä toistuva pulma näiden älyköiden kanssa.
Kumma juttu, kuinka minua alunperin kaupunkilaista voivat peltoaukeat lumota. Tykkään katsoa kauas. Rasittuneet silmät lepäävät, kun ei ole liikaa yksityiskohtia tiirailtavana. Katseen pyyhkiessä avarin kaarin verkkaisesti maisemaa aivotkin asettuvat turhia pinnistämästä.
Mukavalta tuntuu seurata, miten maajussit muokkaavat peltojaan. Niitä kaikkia ei enää alvariinsa käännetä, kuten keväällä ihmeekseni opin. Joinakin vuosina viskotaan siemenet sänkien sekaan, kuten kuulemma EU suosittelee, ellei peräti määrää. Tässä kuitenkin malliksi jonkin sortin kynnös.
Tällä kohdalla mietin, mahtaako sänkinäkymä olla tallessa vielä keväällä. Leivosille, töyhtöhyypille ja monille muille piipertäville livertäjille olisi taas tarjolla kosolti pesimäpaikkoja. Kuinkahan viljelijä ottaa huomioon pikku pesijät, kun olisi aika painua pellolle töihin isoilla koneilla?
Lopuksi tarjoilen talvea enteilevän kuvan kynnöspellosta. Kunpa yksikään pesijä ei ehtisi sille asettua, ennen kuin sen seitsemän sortin äestykset, lannoitukset ja kevätkylvöt on hoidettu. Tuskin tälle pellolle enää mitään syysviljaa kylvetään, kun siinä yhä lokakuun lopussa komeilevat kyntöauran muhkeat viillot. Olis kiva kuulla, mitä joku asiantuntija aiheesta sanoo.
3 kommenttia:
Ei ehdi eikä pysty traktorin pukilta viljelijä lintujen pesiä huomioimaan kun tuskin bambejakaan, jotka piilottelevat pelloilla! Näin kertoi naapurini maanviljelijä, jonka valtavan maataloustraktorin edestä juuri juuri ehti kaurislapsi nousta jaloilleen ja pelastui, kun traktori jarrutti. Surullista mutta totta.
Tuota pelkäsin, kun keväällä seurasin kuvien pelloilla pesineitä lintuja.
Onneksi niitä pesiä paremmassa turvassa peltojen laitamilla , pusikoissa .Noille pelloillehan mennään niin myöhään , että pikkulinnut ovat jo pesineet , mutta kanalinnut saattavat kohtalonsa siellä kokea .Mutta -kaunista on ja totta myös , että avarissa ilmoissa silmä lepää ja mieli rauhoittuu.. onnellisia lenkkejä !
Lähetä kommentti