sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Karjalais-tamperelaisen vuosikymmenet

Aurinkoista 60-vuotispäivää vietettiin lauantaina Tampereen Pursiseuralla. Oli läsnä sulhoa ja sukua, myös meitä ystäviä ja kollegoita. Karjalan kunnaat muisteltiin yhdessä laulaen, kun kerran sankarittaren juuret sieltä juontavat, vaikka hän itse ei ehtinyt syntyä sukunsa mailla. Niistä muistuttivat myös tarjolle tuodut makoisat perinneruuat, joita höystivät kalaherkut ja mehevät uusien aikojen salaatit, jälkiruokana mansikkakiisseli. Kaikkien herkkujen kukkurana muhkea kakku, joka sekin pikku hiljaa hupeni odottaviin suihin.

Ihan erityistä silmänruokaa tarjosi näkymä pursiseuran terassilta Näsijärvelle. Siellä nääs kelluu jo vene poikineen, monet niistä olivat jo purjeitaan pullistelemassa kaukana kotirannasa. Juhlahumun hälvettyä sankaritarkin päässee taas veneen kyydissä väljille ulapoille kartuttamaan lisää onnellisia  ikävuosia.




Lapinniemeäkin tuli katselluksi. Kylpylä näkyy laajentuneen rantaan päin matalalla rakennuksella, jossa kuuluu sijaitsevan hotellihuoneita. Niistä melkeinpä voisi loikata järveen uimaan, mikä tuskin lienee kuitekaan luvallista.

Ihana kaupunki on Tamperekin, pakko turkulaisluopion on myöntää tosiasia. En moiti myöskään Kangasalaa, jonka lehtevyyttä ihastelin yöpymisreissullani tutuissa ympyröissä.

1 kommentti:

tuulikki kirjoitti...

Komeita kuvia Nääsvillestä.