Olemattoman pienen kuvan nappasin nettikirjakaupasta, jonka listoilta löytyvät kaikki
Aila Meriluodon teokset kuten tämä
Vaarallista kokea Päiväkirja vuosilta 1953 - 1975 (WSOY 1996) (
http://nadjankirjasto.blogspot.com/2009/07/aila-meriluoto-vaarallista-kokea.html). Olen makoillut sohvalla kirjan kanssa, jonka nimi osuvasti kuvaa viime päivien tuntemuksiani. Ihan pyytämättä ja yllättäen minuun nääs iski virtsatietulehdus. Eikä siinä riesaa vielä kylliksi, sillä troppi rupesi jylläämään kropassa ja aiheutti sen seitsemän sortin lisävaivoja. Tänään lopulta - tyttärentyttären lääkeasiantuntemuksen ansiosta - ymmärsin soittaa päivystykseen ja kertoa, että voin huonosti. Siihen loppui lääkekuuri. Saa nähdä, alkaako potilas toipua. Ja mitä mahtavat rakkopöpöt tehdä, jos ovat yhä olemassa vaikkakin henkitoreissaan?
Mutta pieniä ovat omat vaivani Helsingistä juuri tulleisiin uutisiin verrattuna: taas on löydetty tutulta rintasyöpä. Jo keväällä oireet olivat näkyvissä, mutta lääkäri ei "ehtinyt" ottaa ohutneulanäytettä. Nyt sitten shokkinopeasti leikkauspöydälle asti. Siinä sitä on totuttelemista niin itselle, läheisille kuin ystäville. Onneksi potilaalta ei puutu taistelutahtoa. Sen tueksi liitän kannustavia ajatuksia, että hoidot tepsisivät aiheuttamatta ylen määrin kurjia reaktioita. Ne jos mitkä olisivat kohtuuttoman vaarallisia kokea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti