Liedon muhkea kunnantalo toimii paitsi byrokraattien tyyssijana ja kirjastona myös kuntalaisten juhlatalona. Eilen klo 16 valtuustosaliin kerääntyi yleisöä kuuntelemaan Federico Garcia Lorcan runojen tulkintaa. Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto tarjosi ohjelman. Opiston kieltenopettaja Heli Hukkanen on ollut keskeisimpänä puuhanaisena, musiikinopettajat ja rehtori isona apuna.
Väkeä kertyi lehterin täydeltä. Heli tarjosi tietoja runoilijasta sanoin ja kuvin. Topias Tiheäsalo johdatteli Lorcan ajan tunnelmiin kitaramusiikilla. Riitta Vasenkari ja Marja Lusenius tulkitsivat valikoituja runoja lausuntataiteilijoina, Liedon Laulu johtajanaan Päivi Sjöberg ja Seniorien lauluryhmä Tulatei johtajanaan Iina Kivimäki kuorosovituksina. Nautittavia, taidokkaita esityksiä joka ikinen. Kerrassaan uljas tilaisuus ja samalla vahva osoitus vapaan kansansivistystyön voimasta!
Varmasti tilaisuus vahvistaa myös intoa espanjan opiskeluun. Minä en kuitenkaan taida siihen ryhtyä, vaikka uskon Helin taitoihin. Olen jo hänen englannin ryhmässään, mikä saa riittää, kun ei enää isoja maailmanvalloituksen tavoitteita ole. Mutta taidanpa tarttua Lorcan teksteihin, jotka esitysten myötä alkoivat jo soida korvissani. Palvelualtis kirjaston väki oli tuonnut näytteille valikoiman Lorca-aiheisia teoksia. Ne ovat maaliskuun ajan esillä kirjaston tiloissa, jossa niitä voi katsella, elleivät satu olemaan lainassa.
Näpsin puhelimella koko joukon kuvia, mutta niistä tuli niin heikkolaatuisia, että tohdin tarjoilla vain kaksi esimerkkiä. Yllä näkyy Heli Hukkanen juontamassa. Alla Marja Lusenius Iina Kivimäen säestämänä tulkitsee runoa Uskoton vaimo kokoelmasta Mustalaisromansseja.
Ylimmän ja ensimmäisen kuvan otin senkin puhelimella viikko pari sitten. Hyvä päivänvalo tuotti kunnon tuloksen. Tiedä vaikka joskus tällaisetkin kuvat kunnantalosta olisivat arvokkaita muistoja, jos ja kun kuntaliitosten myötä isoille hallintorakennuksille on haettava uusiokäyttöä.
5 kommenttia:
Korea on Lorcan laulaja ....hyvinkin tutun oloinen ...systeri myös tykkää paseerata espanajalaisissa neilikka korvan takana ...
Lorcaa esitin opiskeluaikoina yliopiston pienessä juhlasalissa Ritva Ahonen-Mäkelän lausuntakurssin päätteeksi. Hieno kokemus. Eka tuntuma espanjalaisuuteen, vasta paljon myöhemmin olen ollut Espanjassa matkailijana sekä pohjoisessa että etelässä ja vähän muuallakin ja saanut myös tuntumaa siellä asuvan ystäväni kautta.
Ollapa tosiaan lähikosketuksia Espanjaan kielineen kaikkineen kuten teillä molemmilla. Mikä olisi vielä minunkin yrittäessä, mutta taitaa jäädä haaveeksi. Onneksi on kirjoja, niin ja upeita elokuvia: luen ja katson.
Alemman kuvan pianisti on Iina Kivimäki :)
Kiitos Anonyymille korjauksesta. Muutin säestäjän nimen myös tekstiin.
Lähetä kommentti