Viikko sitten tiistaina Pietarin-matkalaiset viivähtivät tovin Raivolassa. Edith Södergranin muistomerkillä muisteltiin suurta runoilijaa. Hänen ehkä tunnetuin runonsa, Landet som icke är, Maa jota ei ole , kuultiin pysähdyttävänä esityksenä. Oli aihetta kohottaa malja unohtumattomalle taiteilijalle.
Myös Edithin rakkaimmalle kissalle, Totille, osoitettiin lempeästi huomiota. Niin merkittävästä otuksesta on kyse, että sille on pysytetty patsas lähelle rakkaan matmorin muistomerkkiä.Saatiin näppituntuma myös Birgitta Bouchtin selkoruotsiksi kirjoittamaan kirjaseen Katten i Ediths trädgård. Siinä Edithiä tarkastellaan Totin vinkkelistä.Taidanpa napata kirjan sivuilta itselleni kesäkissan!
2 kommenttia:
Humut tekivät aikoinaan matkan Terijoelle ja silloin Raivolassa seppelöimme Totin voikukkaseppeleellä! Toki veimme luonnonkukkia myös itse kirjailijalle!
Samat ovat harrastuksemme!
Lähetä kommentti