Talvisää houkutteli vihdoin viimein toteuttamaan idean sukkien kutomisesta. En näet ole koskaan ennen moiseen yritykseen ryhtynyt. Onneksi Heinolasta löytyy yhä perinteikäs käsityöliike, josta sain ostetuksi ison kerän Pöllö-lankaa ja sukkapuikot.
Netistä löytyviä ohjeita on tavattu yhdessä ystävän kanssa, joka itse asiassa osaa kutoa sukan kantapäineen kaikkineen. Hyvin opastettuna sain jo aikaan alkua ensimmäisen sukkani hankalimpaan kohtaan. Kohta urakka jatkuu - lopputuloksen julkistan aikanaan näillä palstoilla.
6 kommenttia:
Ihana idea <3
Merikarhut tuon opetteli aikoinaan ties millä känsäkoppuroilla ja tulivat omavaraisiksi. Nykyään on varmasti upeampia lankoja.
En ole ikinä sukkia neulonut/kutonut. Maria sen sijaan sairaslomallaan neuloi kaikille suvun jäsenille villasukat joululahjaksi. Eli äitini kutoi, minun ei tarvinnut opetella!
Terkut Mondolle, pitkästä aikaa.
Marjatalle sanon, että samma här. Äiti kutoi, minä en - ainakaan sukkia, vaikka yhtä ja toista muuta yrittelin puikoillakin.
Miten voi olla mahdollista , että joku on säästynyt sukkien kutomiselta ??!! Eikös se kuulunut alakoulun ohjelmaan ?Helppo homma ja meilläkin kaikki saavat sukat jouluna ...ja vähän muulloinkin..eihän telkkaa voi katsella kutomatta !
Tais jäädä alakoulu kesken. Lakanakankaisen paidan tein 4. luokalla ja tyynyliinan. Kummassakin oli hiukan koristeompeleita. Sukkaa ei kukaan ehdotellut kudottavaksi.
Mun stressikutomista ovat sukat olleet vuosikausia! Pipoista aikoinaan tuli niin kamalia, ettei niitä kukaan käytätnyt. Muttaa sukat onnistuivat hienosti.
Kauniita kuvia Heinolasta!
Lähetä kommentti