Mukaan e-kirjojen virtaan

 Jo kahden kokonaisteoksen verran olen nautiskellut lukemisesta kevyt lukulaite hyppysissä. Ison määrän kirjoja sai vapaasti ja nopeasti tallennetuksi Projekti Lönnrotista (http://www.lonnrot.net/). Tavoitteekseen projektilaiset mainitsevat, että kuten Elias Lönnrot keräsi kansanrunoutta jälkipolville, he keräävät ja pelastavat tulevaisuudelle vanhaa, usein vaikeasti saatavaa ja tuhoutumisuhan alla olevaa kirjallisuuttamme. Digitoinnnin kohteena ovat EU:n ns. 70+ säädösten mukaan tekijänoikeuksista vapautuneita suomen- ja ruotsinkielisiä teoksia.

Teokset ovat yleensä aina tarjolla puhtaina tekstitiedostoina, joten niiden monipuolinen käyttö ja tarvittaessa muuntelu toisiin tiedostomuotoihin on helppoa. Työtä tehdään tiiviisti yhdessä Projekti Gutenbergin kanssa.

Nautin lukemisesta, vaikka esimerkiksi  Joel Lehtosen Kerran kesällä -romaanin (1917) lukeminen pelkkänä tekstitiedostona jätti tyystin syrjään painetun kirjan ulkoasun, samoin tekstin kappalejaon ja alkuperäisen sivuille asettelun. Mutta kaikki muu on tallella: Lehtosen sävykäs kieli, satiirisuus, mehevät pikkukaupunkilaistyypit, kesätunnelmien taittuminen syksyn sateisiin myös ihmiskohtaloissa. Pelkkä paketoimaton tekstikin auttoi ymmärtämään, miksi teos on arvotettu kuuluvaksi Lehtosen parhaimpiin (http://www.savonlinna.fi/lehtonet/Lehtosen_Putkinotko-sarja.htm).

On siis minunkin aika tarkistaa  ensinnäkin se, mistä saa lisää e-kirjoja sekä maksutta että ostamalla ja mitä kaikkea valikoimista löytyy. Liedon kunnan kirjastosta kuulin eilen, että huhtikuun alusta Varsinais-Suomen alueen Vaski-kirjasto liittyy Helmet-systeemiin. Siinä on meneillään kokeilu, jossa kerätään asiakkaiden mielipiteitä digiaineiston käytöstä (http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet). Hyppään kyytiin oitis, kun tilaisuus tarjoutuu.

Toistaiseksi kotikunnan ja Vaski-kirjaston kautta tarjolla on perin niukasti e-kirjoja, niistäkin enin osa tietokirjoja (https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/e-kirjat). Jo muutama vuosi sitten ystäväni lainasi Turun kaupunginkirjastosta lukulaitteen. Minäkin testasin laitteen käyttöä ja havaitsin sen helpoksi, mutta se avasi tien vain sellaisiin valikoimiin, joista en piitannut. Silloin ei kiinnostanut jatkaa yrityksiä e-kirjojen parissa. Onneksi tilanne tuntuu muuttuneen.

Taas homma alkoi lukulaitteen kautta. Ilokseni opin käyttämään Sonyn lukulaitetta saman tien, mutta myönnän, etten itse varustanut sitä käyttökuntoon. Tiedän myös, että kirjastolainoja varten tarvitaan lisäksi Adobe Digital Edition -ohjelma ja ID-tunnus, jotta lainat pystyy siirtämään tietokoneelta lukulaitteelle. Sellaisia ei ole vielä ladattuna. Kunhan huhtikuuta eletään, kaikki tarpeelliset lisukkeet löytyvät sekä tietokoneesta että lukulaitteesta, ja pääsen käsiksi kunnon e-kirjavalikoimiin kotikoneelta käsin.