Päivä on minulle erityisen tärkeä, koska isäni oli nimeltään Paavo ja satuin syntymään hänen nimipäivänään (ks. http://akanvirtaa.blogspot.fi/2010/01/paavon-paivaa.html). Silloin kylläkin ylettömän kovat pakkaset paukkuivat Heideckenin synnytyssairaalan nurkissa ja hytisyttivät niin äitejä kuin vauvoja. Ilmankos yhä palelen herkästi.
Sukututkimuksen tarpeisiin olen skannaillut vanhoja valokuvia. Isä-Paavosta, samoin hänen muutamasta veljestään löytyy muun muassa hienoja studiokuvia asevelvollisuusajalta.
Tämä kuva on otettu Rovaniemen sotilassairaalassa. Silloin tuore isä ei vielä ottanut uskoakseen, että hän on invalidi. Hän ei huolinut invalidipapereita, mistä sittemmin seurasi pitkällisiä harmeja.
Silti Paavo-isä jaksoi kesäiltoina uittaa minua ainokaistaan milloin Littoisten järvessä, milloin Ruissalossa tai Uittamon rannassa. Polkupyörällä mentiin. Perillä isä sitoi ylleni ties mistä hankkimansa kapokkiliivit ja heitti paketin veteen, että molskis vaan. Hauskaa!
Taisi isä itsekin uida niin kuin vielä vanhana. Kun omat lapseni opettelivat uimaan, Paavo-pappa jaksoi kuljettaa heitä ja myös heidän kavereitaan mopollaan Turun maauimalaan. Melkoinen retkue - niinä aikoina liikenne sentään salli moisen kyydin.
Tuntuu hyvältä muistella Paavoa ja tällä tavoin juhlistaa yhteistä merkkipäivää. Parhaimmillaan isäni näet oli mainio mies ja lasten tosi ystävä.
3 kommenttia:
Lämpimät muistosi isästäsi olivat hienoa luettavaa! Onneksi olkoon, Paavon päivänä syntynyt!
Minulla oli Paavo-niminen serkku,joka oli sukupolven minua vanhempi. Hänestä pidin paljon ja myös arvostin häntä. Maanviljelijä, joka oli mm. kunnan sosiaalilautakunnassa ja otti aina huomioon huonompiosaiset auttaen ja huolehtivasti.
Omaan isääni minulla oli lämmin suhde. Olin nuorimmainen ja "lempilapsi" - sota-aikana syntynyt.
Hyvää syntymäpäivää!
Meilläkin on talven selkä taittumassa, vaikka olen tottunut pitämään Heikinpäivää sen taitteen aikana. Toisaalta taitaa tämä talvi vielä kovasti yritellä jatkoja pakkasille. Sen verran kumminkin lauhtui, että keräsimme jouluvalot pois ulkoa.
Kova on sota ollut ja paljon arpia jättänyt. Paljon on myös mennyt hautaan selvittämättömiä asioita. Kiva että artikkelisi loppuun löysit noin myönteisen kuvan.
Kauniit kiitokset onnitteluista. On ollut kaikin puolin leppoisaa, kun on tullut lämpimiä viestejä ja muutenkin mukavaa ystävien kesken.
Lähetä kommentti