Seuraan Turusta käsin ympäristön tapahtumia. Kirjallisuutta, leffoja sekä kuvataidetta tutkailen mielelläni. Päivittäin myös kävelen.
perjantai 20. toukokuuta 2016
Toukokuun 19. ja Leif Segerstam
Puoli vuosisataa sitten toukokuun 19. päivänä, joka sattumoisin oli torstai, 22-vuotias Leif Segerstam johti ensimmäistä kertaa filharmonikoita Turussa. Eilen tapausta juhlittiin huikeasti, kun taas elettiin toukokuun 19:ttä, joka osui torstaiksi. Yleisöä oli salin täydeltä, moni jäi paikatta. Me onnelliset, jotka istuimme konserttisalissa, saimme nauttia vitaalisesta muistojen kavalkadista sankarille tärkeiden teosten ja seinälle heijastettujen valokuvien myötä.
Vaikka mestarin muoto on muuttunut vuosikymmenten kuluessa, poikamainen leikillisyys on tallessa. Lyhyt videotallenne puhuu puolestaan. Se löytyy Turun filharmonisen orkesterin etusivun keskiosasta..
Juonnetun konsertin alkunumerona kuultiin huima tulkinta Paul Dukasin (1865 - 1935) Noidan oppipojasta. Sen Leif kuuli 5-vuotiaana ja joutui tyystin musiikin viemäksi. Kuten tunnettua poika osoittautui ihmelapseksi. Yhä hän elää voimallisesti sekä säveltämäänsä että johtamaansa musiikkia.
Toiseksi ja kolmanneksi numeroksi tarjoiltiin Mozartia, sitten kaksi numeroa Tšaikovskia. Tunnelmaa nostattivat varsinkin Poloneesi oopperasta Jevgeni Onegin ja loppukohtaus samasta oopperasta. Upeat lauluosuudet kuultiin sopraano Susanna Anderssonin ja baritoni Waltteri Torikan tulkitsemina.
Väliajan jälkeen olivat vuorossa van Beethovenin Egmont-alkusoitto op. 84 ja Debussyn La Mer. Kumpaakin sävellystä maestro on johtanut usein eri puolilla maailmaa. Aistin La Merin sävelvyöryssä sellaisia ulottuvuuksia, jotka ehkä toistuvat illan juhlivan kapellimestarin persoonallisuudessa. Hän ei ole mikään pienten mittojen tai vaimeiden tunnelmien mies!
Kun täysimittainen Turun filharmoninen orkesteri oli vaiennut, alkoi taputusten vyöry, josta ei ollut tulla loppua. Parin kolmen kuulijan noustua taputtamaan seisaaltaan muukin yleisö ponkaisi ylös jatkamaan aplodejaan. Moni musiikko johtajansa tavoin taisi myös tirauttaa jokusen onnen kyynelen.
Kerrassaan suurenmoinen ilta!
Ï
Tänään lauantaina, pari päivää konsertin jälkeen, Turun Sanomista sivun 21 oikeasta ylänurkasta löytyi Lauri Mäntysaaren kritiikki otsikolla Seestynyt Segerstam. Suosittelen lukemista, jos linkki suostuu avaamaan jutun.
Tunnisteet:
Lauri Mäntysaari,
Leif Segerstam,
Turun filharmoninen orkesteri,
Turun Sanomat
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti