perjantai 24. kesäkuuta 2016

Kukkivaa, vehreää juhannusta

Eilinen kamerasafari mökkipihalla tuotti muutamia kuvia kukkivista kasveista, vaikka edelleen talven tuhojakin näkyy. Komeimmin kukkivat päivänliljat.

Aito kurjenpolvi lymyää tuontituotteena yhden pionin juurella. Saatiin sentään napatuksi pari otosta tästä aidosta juhannuskukasta.

 Rapun pielessä vihannoi komeita keltaisia päivänkakkaroita kaksin kappalein kumpikin omassa jättiruukussaan. Persiljat ja sitruunamelissat napsitaan ruokiin.

 Iloisena yllätyksenä kasvatuslaatikosta pilkisti syötäväksi kasvaneita retiiseja. Kylväessäni en uskonut mitään satoa saavani. Mutta tulipas sittenkin. Uudet siemenet tungin saman tien tarkasti paikkaansa. Muutamassa viikossa pitäisi seuraavan satsin olla valmis korjattavaksi.

Laatikkoviljely on alkanut sujua muutamasta hyvästä syystä. Ensinnäkin laatikot tyhjennettiin ja siirrettiin entistä paljon mukavampaan paikkaan. Sitten pohjalle viritettiin suodatinkangas, johon viilettiin pari reikää, jota maasta pääsee nousemaan suotuisia mikrobeja, muttei enää rikkakasveja. Seuraavaksi pohjalle levitettiin paksuhko kerros ruukkusoraa, hyvin palanutta kompostia ja monta säkillistä multaa. Kaiken kukkuraksi tuli hommatuksi pikku apulaisiksi kourallinen eläviä kastematoja. Niitä sai ostaa vitosella kalastustarvikkeita myyvästä kaupasta nätisti punaiseen rasiaan ja mullan tapaiseen pakattuna. Kannen reiytys takasi sen, ettei ilma loppunut mönkijöiltä matkalla Hollannista Suomeen. Meillä madot osasivat toimia heti, kun pääsivät ulkomaisesta rasiastaan isoon suomalaiseen multamereen: ne tunkeutuivat pimentoon ja rupesivat töihin.

Voi kuulostaa siltä, ettei moisessa puuhassa ole järjen hiventä. Kyllähän näillä toimin jokaiseen sipuliin ja salaatinlehteen hintaa kertyy. Silti panisin eniten painoa hauskuudelle, jota lähes kaikki mökillä puuhailu tarjoaa. Siksi toiseksi harrastukset maksavat...


Näin nätiltä näyttää erillinen salaattiviritykseni rosmariinin ympärillä. Harvennus hoituu näinä päivinä, kun kerään purkista heleää, pehmoista syötävää. Ja toivotan makoisia ateriahetkiä ja muita juhannushupeja kaikille, jotka niitä ovat puuhamassa joko omaksi tai yhteiseksi iloksi.

Ei kommentteja: