Kisakosketus agilityyn

Tänään toteutui pitkään mielessä ollut retki koirien agility-kisoihin. Ne pidettiin kotikunnassani, jossa Agility Team Turulla on mainio halli. Siellä koiria sekä koulutetaan että kilpailutetaan. Tytär nuorimman tyttärensä kanssa on ollut mukana toiminnassa kolme neljä vuotta. Kahdesta borderterrieristä nuorempi, nimeltään Tirri, on osoittautunut tosi kyvykkääksi. Kuusivuotiaana se on yhä virkku, keskittyy radan eri tehtäviin ja nauttii osaamisestaan. Pari vuotta vielä riittänee virtaa kiihkeisiin kisoihin. Sitten Tirrille alkavat verkkaisemmilla radoilla kirmailut ilman kilpailun kiihkoa. Tänään se juoksi kaksi rataa minikokoisten sarjassa ja voitti molemmat, toisen ilman ainutakaan virhettä.
 

 Olennainen rooli puuhassa on koiran ohjaajalla. Hänen on tunnettava rata ja osattava elein opastaa koira oikeaan suuntaan seuraavalle esteelle. Parasta olisi, jos ohjaaja kehittäisi elekielensä niin täsmälliseksi, ettei sanoja tarvittaisi lainkaan. Jopa kuurot koirat ovat kuulemma voineet kehittyä taitaviksi agilityssä, jos ohjaaja taitaa elehtimisen.

 Kilpailun aluksi kaikki ohjaajat kokoontuivat palaveriin. Sitä seurasi kierros radalla tuomarin opastamana, sitten vielä kunkin ohjaajan itsekseen juoksema kierros mielikuvien vahvistamiseksi.

 Ohjaajan salaisena aseena toimii essu, jonka taskuihin saa varatuksi riittävästi nameja pikavahvistukseksi. En kylläkään huomannut yhdenkään ohjaajan antavan koiralleen namia tämän painaltaessa noin minuutin kestävää kierrostaan.

Videonpätkä näyttää, kuinka kisa hoituu radalla koiran ja ohjaajan yhteistyönä.Tuomari juoksee mukana ja nostaa kätensä havaitessaan virheen. Eipä noussut käsi Tirrille kertaakaan!

Lopussa seisoo kiitos niille, jotka ovat onnistuneet parhaiten. Tirri selvitti ratansa virheittä, mikä ei tosiaan ollut helppoa monien muiden koirien virheistä päätellen. Niihin saattaa aiheen antaa ohjaaja, jos hän ykskaks herpaantuu. Silloin koira hämmentyy.

Palkinnoksi tuli joko lahjakortteja koiranruokien hankkimiseen tai pokaaleja. Lisäksi jaossa oli sertifikaattiruusukkeita, joita Tirrille siunaantui kaksin kappalein. Hyödyllisiä palkintoja ovat lahjakortit, jotka voi vaihtaa aimo satsiin koiranruokiaa. Niitäkin Tirri tienasi pari kappaletta. Pokaalit jäivät muille, sillä äskettäin Tirrin ohjaaja oli lahjoittanut ATTlle ison laatikollisen komeita pystejä, aikoinaan melontakisoista voitettuja. Että tämmöistäkin kierrätystä voi harrastaa.

Koiran kotona odotti isänpäivän kunniaksi lounas. Samasta syystä molemmat koirat saivat monta raakaa lihapalaa tosi herkuikseen. Lisäksi kisataituri jaksoi ottaa vastaan jonkin verran rapsuttelua, kunnes näki parhaaksi vetäytyä huilailemaan omiin oloihinsa.