Aattoillaksi oli kutsu kiirinyt, että tulkaapa
Nautelan kartanoon. Merja Jokila Ulla-ystävänsä kanssa pystytti taas makoisat pidot vanhoille tutuille. Heti kättelyssä tusinan verran nauravaisia naisia pääsi vauhtiin kuohuvalla lasillisella ihan vapun perinteiden mukaisesti.
Tovi vierähti omaa paikkaa etsiessä. Vinkki löytyi kuohuviinilasin kylkeen teipatusta numerosta. Hiukan piti nöyrtyä, että näki tuolin istuinosan takalaitaan kiinnitetystä numerosta, onko se sama kuin lasin kyljessä.
Asemiin päästyä nautitittiin ehdan kotiseutuneuvoksen hersyttelyt porukan nauruhermojen virittämiseksi ilonpitoon.
Keväisen aterian kaikki kolme vaihetta esittäytyivät kerralla. Alkuun oli tarjolla porkkanasosekeittoa krutongeilla ja raejuustolla höystettynä. Snapsiksi oli valmistettu kefiiripohjainen juoma, joka ihastutti heti myös väritykseltään. Pääruokana oli paahtopaistia kahden eri tavoin makoisan perunasalaatin kera.
Monipuolinen juustotarjotin viimeisteli aterian. Jänniä makuja juustojen ja keksien kupeeseen löytyi useista hillokkeista. Myös viinien valikoima oli runsas, minkä havaitsi yltyvästä puheenpulinasta ja naurunremakasta.
Illan mittaan emännät virkistivät pöytäkuntia uusin paikan vaihdoksin ja lopulta myös kahvi- tai teekupposilla. Puheenaiheet alkoivat tasaantua. Lopulta pohdittiin isojakin kysymyksiä. Olihan meillä kaikilla kokemuksia, joita tohti jakaa ja tähtäillä vähän tulevaisuuteen.
Pois lähtiessä kartanon pihapiirissä alkuillasta viihtyneet kauriit lymyilivät näkymättömissä. Niiden sijaan katselimme verevää täysikuuta. Se loi taianomaista tunnelmaa, kun pikku hiljaa lähdimme ajelemaan kotia kohti. Ihana ilta! Kiitos kaikille ja aivan erityisesti Merjalle ja Ullalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti