Pitkään Latvia on ollut minulle jokseenkin terra incognita. Kahdeksan vuotta sitten vietetty viikko Saarenmaalla toi Latvian jo taivaanrantaan, kun yhtenä päivänä retkeiltiin Sõrvenniemelle ja sen eteläisimmästä kärjestä tiirailtiin kaukana häämöttävää Kuurinmaan rannikkoa. Äsken lukemani kirjan takakannesta kopioin kartan, jonka vasemmasta ylänurkasta kurkistaa - mikäpä muu kuin Sõrvenniemi.
Kartan on kirjaansa lukijalle avuksi liittänyt Anna Žīgure. Kyse on hänen Latvian maa ja taivas -teoksestaan, jonka Otava julkaisi vuonna 2000. Selkeästi jäsenneltyjä ja kuvin havainnollistettuja lukuja kertyy kaikkiaan 224 sivua. Kartta oli helppo kääntää näkyville, kun halusi tarkistaa, missä päin Latviaa mikin nimetty paikka sijaistee.
Kansikuva viestii tekstin leppeästä tunnelmasta. Avarat, alavat viljelymaisemat ovat omaleimaisinta Latviaa, joskin myös kaupunkeja on ollut jo "aikojen alusta". Olin hyvin altis ottamaan vastaan kirjan tarjoaman opastuksen Latvian oloihin ja näkymiin, sillä mielessä väikkyi yhä tuore lukukokemus, josta kirjoitin tämän blogijutun. Tarkoitan Māra Zālīten romaania Viisi sormea. Se ilmestyi suomeksi tammikuussa 2018. Kummassakin kirjassa huomiota kiinnittää kielen kauneus ja jonkinlainen ilmavuus, vaikka kuvattavat tapahtumat järkyttävät. Kauheuksien yli miltei liu'utaan, kun huomio äkkiä kiinnittyy puihin, kukkakasveihin ja myös rakennuksiin tai niiden jäänteisiin.
Tuoreeltaan Ziguren julkaisun perään Erkki Tuomioja kirjoitti blogiinsa kirjavinkin Latvian maa ja taivas -kirjasta. Suosittelen sen samoin kuin itse teoksen lukemista, vaikka kirja ilmestyi jo lähes 20 vuotta sitten. Moni seikka lienee muuttunut niistä ajoista kuten se, että Latvia on ollut osa Euroopan unionia vuodesta 2004 eikä rahayksikkökään ole enää lati, vaan euro vuodesta 2014. Kirjasta toki jo selvisi, että Latvian itsenäisyyspäivä on 18. marraskuuta eikä kuukautta myöhemmin, vaikka Hesarissa äskettäin sellaista väitettiin.
Ykskaks Latvia suorastaan ryöpsähti tajuntaani sellaisella voimalla, että rupesin jo katsomaan, miten maassa pääsisi käymään. Kun Suomessa vielä eletään hyisiä aikoja huhtikuussa, Latviassa kevät jo kukkii Žīguren mukaan. Jos hyvin käy, menen tarkistamaan erot kevään kehkeytymisessä jo muutaman kuukauden kuluttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti