Kympillä iltavisiitille Pietarin Eremitaasiin

 

Äskettäin Eila vinkkasi FBssa virtuaalikierroksesta Pietarin museoissa. Tässä linkki:  https://www.facebook.com/itoursuomi/

Seurasin vinkkiä, avasin linkin ja ilmaisin kiinnostukseni. Amelia kysyi minulta, haluanko osallistua englanninkieliseen kierrokseen ke 11.11.2020 klo 18 - 20. Silloin kaksi paikkaa oli vielä varaamatta. Maksamalla kymmenen euroa tietylle tilille varmistin paikkani ja sain tarpeelliset aktivointilinkit Zoomiin. Muissa yhteyksissä Zoom on jo tullut tutuksi, ja yhteys aukesi melko tasan iltakuudelta. Etunimeni näkyi viiden naisen poppoossa, oppaasta myös naama. Hän mainitsi olevansa virallinen Eremitaasi-opas. Ja epävirallisesti minä odotin puhelin valmiina napsimaan kuvia blogin tarpeisiin.

Vuosia sitten olen vieraillut Pietarissa, mutten hengästyttävän laajassa Eremitasissa. Eilisillan kokemuksen jälkeen tuumin, että virtuaalikierros tarjoaa hyvän perustan valita määräkohteita viiteen rakennukseen esille pantuihin yli kolmen miljoonan esineen kokoelmiin. Kuulemma niihin tutustuminen veisi uutteraltakin vierailijalta kymmenen vuotta.

Omia koipia säästäen tutustuin mielihyvin komeisiin näkymiin, joita Eremitaasi tarjoaa sekä ulkoa että sisältä. Katunäkymistä aloitettiin, mikä auttoi museokokonaisuuden yleiskuvan hahmottamista.

 

 Kissa upeassa portaikossa muistuttaa Stalingradin piirityksen aikaisesta nälänhädästä, jolloin nälkä ajoi ihmiset syömään lopulta jopa lemmikkinsä. Seurauksena oli hiiri- ja rottapopulaatioiden yletön kasvu. Kun sota lopulta taukosi, kaupunkiin tuotiin kissoja hiiri- ja rottajahtiin.

 Keisarit ja keisarinnat ovat palkanneet ulkomaisia arkkitehteja luomaan mahtavuutta ilmentäviä rakennuksia säihkyvine interiööreineen. Suuret salit ja galleriat toistuvat. Kuvien ylälaidan teksti kertoo, missä milloinkin ollaan.

 

Pyhän Yrjön salissa keisari otti vastaan lähetystöjä ja muita virallisissa asioissa keisaria lähestyviä. Kaksipäisen kotkan symboliikka Venäjästä sekä euroopplaisena että aasialaisena valtakuntana korostaa mahtavuutta. 

Puolitoista tuntia vierähti rakennusten ihmeitä tutkaillessa. Sitten siirryttiin taideteoksiin. Niitä on esillä etenkin Talvipalatsin toisessa kerroksessa, josta nähtiin kartta. Esillä paljon eurooppalaisten taiteilijoiden töitä ja tsaarien elegantteja asuinhuoneita.

Toiseen kerrokseen kiivetään yleensä Jordanin portaikon kautta: häikäisevän edustusportaikon nimi viittaa loppiaisjuhlaan, jolloin tsaari perheineen askelsi portaita pitkin Nevan rantaan. Näillä toimin viitattiin Jeesuksen kasteeseen Jordan-virrassa ja haluttiin samastua siihen.

 Rembrandtista ja hänen vaiheistaan opas kertoi pitkään. Erityistarkasteluun pääsi taiteilijan maalaus  Danaesta ja sen vertailu Tizianin Danae-tulkintaan.

 

Italian renessanssille on varattu oma salinsa.

Kuvia selatessa menen yhä enemmän pyörälle päästäni. Liikaa kuvia ja tietoa kerta-annoksena! Silti eilen oli helppo pysytellä mukana, helpompi kuin oppaan perässä oikeasti museossa. Monelle tuttu lienee tilanne, jossa vastaanotto herpaantuu. Samoin kävi eilen virtuaalireissulla. Sen oli määrä päättyä iltakahdeksalta, mutta homma jatkui jatkumistaan. Niinpä irrottauduin vähin äänin porukasta hiukan vaille puoli yhdeksän. Tarjosin läksiäisiksi oppaalle kiitosviestin tekstinä, ja huokaisin pitkään.

Taidan osallistua toiste virtuaalireissuun, sillä tänään minulle ehdotettiin tutustumista Skotlannin ylänköihin. En kuitenkaan vielä ilmoittautunut...