Tänä vuonna juhlapäivässä painottuu tyttären ja vävyn perheen esikoisen väitöstilaisuus. Koronatilanteen takia paikan päälle Osloon ei ollut menemistä, mutta Zoom-yhteys tarjosi mahdollisuuden tutkimuksen julkisen tarkastamisen mainiosti niin, että kotiyleisö otettiin huomioon. Tekniikka pelasi kakistelematta.
Kuvaruudulla näkyy naamoja. Ylänurkassa oikealla yläviistoon katsoo väittelijä, Sonja Lagström, joka minulle on ensisijaisesti lapsenlapsi. Tutkimuksen ykköstarkastaja, professori Jesper Hansen Bonde Kööpenhaminasta, vilkuttaa kuvan alalaidassa. Vasemmassa ylänurkassa näkyy kakkostarkastajana toiminut professori Joakim Dillner Karoliinisesta instituutista Tukholmasta, Sonjan kuvan alapuolella on apulaisprofessori Anne Cathrine Staff Oslon yliopistosta, samoin puhetta viran puolesta johtanut Anne Olaug Olsen Joakimin kuvan alapuolella. Välillä kuvissa näkyi myös tekniikassa avustanut Birgit Skjölvik.
Kotikatsomossa seurattiin tiiviisti kuvaruudun näkymiä ja kuunneltiin puheenvuoroja. Sonja puhkesi puhumaan vuoron saatuaan:
MSc Sonja Helena Lagstrøm at Institute of Clinical Medicine will give a trial lecture on the given topic: Tracking the COVID19 pandemics using next generation sequencing (NGS) - sequence variants in the Nordic Countries.
Aihe on loitolla omista osaamisistani. Kumma kyllä, luulen ymmärtäneeni, ehkä jopa oppineeni yhtä ja toista. Kiitos, Sonja, selkeästä esityksestä. VV (Vakituinen Vierailija) taisi saada irti alkuluennosta melkoisesti, sillä hänen myöhäisten vuosien harrastuksiinsa on palannut solubiologia.
Pian kuultiin, että alkuluento on hyväksytty, ja päästiin tunniksi tauolle. Meillä nautittiin hernekeittoa ja pannukakkua, huilattiin tovi ja istahdettiin taas ruudun ääreen. Yhteyden palattua Jesper aloitti osuutensa Kööpenhaminasta. Tutkimus ja raportti siitä otettiin lähisyyniin.
Paljon oli puhetta myös uusista sekvensointitekniikoista. Niistä erästä tiettyä Sonja on ollut kehittämässä pitkään. Vuonna 2018 Oslossa julkaistussa ensimmäisessä artikkelissa (TaME-seq: An efficient sequencing approach for characterisation of HPV genomic variability and chromosomal integaration) menetelmä ja sillä saadut hyödyt entisiin menetelmiin verrattuna on esitelty tarkasti.
Kakkostarkastaja kiinnitti erityisesti huomiota vain yhteen kolmesta artikkelista. Hiukan mutinoita aiheuttivat tilastolliset tulkinnat. Mitään varsinaisia moitteita en huomannut esitettävän, päinvastoin. Yleisökysymyksiä tuli vain yksi: Sonjan isä viittasi itselleen puheenvuoron, joka auliisti annettiin. Hän muistutteli tytärtä yhteisestä pubi-illasta Trondheimissä melko hiljakkoin. Vaimokin sai tilaa tervehtimiseen. Hauskalta kuulosti. Iloisiin onnitteluihin päättyi tämä merkittävä yhteispohjoismainen Zoom-konferenssi. Whatsapp-ryhmässä viestit olivat vingahdelleet jo tarkastuksen kuluessa, kunnes komeaksi lopuksi kotikatsomoissakin päästiin naputtelemaan onnitteluja Sonjalle.
Kolmostarkastaja ei enää tuonut mitään uutta esiin työstä, sillä hän on toiminut viran puolesta prosessin aikatauluttajana ja sihteerinä. Hän ilmaisi tuntevansa Sonjan ja mainitsi muun muassa illalla odottavasta juhlasta, johon itsekin aikoi osallistua. Perinteisen väitöskaronkan asemesta iltajuhla toteutettiin Sonjan läksiäisten merkeissä. Hänen kolmivuotinen, yhden äitiysloman katkaisema tutkimushankkeensa on päätöksessään. Hommansa hoitaneena tutkijana hän on vapaa lähtemään, vaikka olisi voinut jäädä osaksi laitoksen henkilökuntaa.
Väitösurakasta Sonja siirtyy oikopäätä äitiyslomalle odottamaan poikavauvan putkahtamista omin käsin hoidettavaksi kotona Uppsalassa. Sinne hän ennättää tänään iltapäivällä. Sonjan puolisolle ja Hildan kelpo isälle, Gustafille, lyckönskningar från andra sidan Bottenviken. Det är pappans dag i morgon! Hoppas du får både puss och kram ock även god frukost i morgon bitti. Kyss på skinden Hilda också. Vila ut nu hela familjen! Tänker varmt på er alla...
Oli mukava seurata kotoa käsin tukimuksen julkista tarkastusta. Prosessi sujui. Kaikki ruudulta nähdyt henkilöt tuntuivat olevan tehtävänsä tasalla ja puhuivat koko lailla selvästi englantiaan, Sonja jopa ällistyttävän hyvin, takeltelematta. Virustutkimus on niin kansainvälistä, että työ- ja julkaisukielenä väistämättä on jokin iso maailmankieli, kuten englanti. Pidetään silti lippua korkealla myös suomen kielen puolesta käyttämällä sitä sekä lähikontakteissa että tieteen kielenä. Kunpa Sonjan tutkimuksen keskeiset tulokset julkaistaisiin myös suomeksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti