keskiviikko 11. elokuuta 2021

Juhlat Uppsalassa

Koronaviruksen otteen hellittäessä edes hetkeksi Sonja ja Gustaf rohkaisivat mielensä ja kutsuivat lähipiiriä juhliin. Aiheita oli kertynyt peräti kolme syksystä 2020 alkaen. 


Juhlapäivä alkoi kahdeksankuiseksi ehtineen pojan nimijuhlana ilman ulkoleikkejä ja kaikkia kummeja. Paikalle päässeet seurustelivat jo tottuneesti, sillä yhteyksiä on pidetty naapurimaitten välillä. Gustafin vanhemmat saapuivat hienoine metsästyskoirineen asuntoautolla, sillä perillä odotti asianmukainen aitaus, Gustafin Johnny-isän tekemä.

 Porukassa on useita koiraihmisiä, mikä selittää viihtymisen häkin tuntumassa. Punahousuinen mies etualalla on Sonjan isä, Leo. 

Toki poikakin sai huomiota, mutta sisätiloissa ennen lounasta. Perhekuvia napsi moni, tässä oma ottamani. Oslossa äidin tutkimustyön aikoina syntynyt Hilda isän sylissä, Uppsalassa syntynyt Edvin äidin kainalossa.


Iltapäivätauolta palattiin perheen äskettäin hankkimaan taloon kuin tupaantuliaisiin, vaikka huusholli ehdittiin katsastaa jo aamupäivällä. Oli vuorossa lahjatuolien luovutus. Kutsussa oli mainittu, että ruokapöydän ympärille kaivataan puisia tuoleja, joten kukin porukka voisi tuoda yhden niin halutessaan. Ja tuoleja kertyi hauskoin luovutuspuhein! Mieleen jäi erityisesti Gustafin isän runomittainen pikku puhe. Äiti Renée seuraa vierestä, sukulaispoika Adam ja hänen isänsä Peder oikealla puolella.

Gustafin täti, Ylva, esittelee perheensä tuomaa tuolia. Hanna, Sonjan äiti ja oma tyttäreni, ensimmäinen oikealla.


Tuota pikaa oli aika lähteä kolmanteen juhlaan Paakarintupaan. Se sijaitsee Vattholman ruukkialueella, joka alkujaan kuuluu olleen Kustaa Vaasan perustama kruununtila. Idyllinen paikka lienee nykyisin lähinnä matkailukäytössä. Olisipa ollut aikaa tutustua tarkemmin kauniiseen ympäristöön!


Uppsalaa halkova Fyrisån virtaa aivan tuvan tuntumassa kohti kaupunkia ja sieltä edelleen Mälarenin lahteen.


 Sisällä tuvassa on viihtyisää. Kuvassa Edvinin tädeistä kaksi, Minna ja Heidi (selin) äitinsä Hannan kanssa. Edvin tosiaan oli mukana, mutta pääsi nukkumaan yläkerran rauhaan. Hilda oli viety tuttuun lapsiperheeseen yövieraaksi.

Pikku hiljaa päästiin asiaan, jossa auttoi Sonjan erinomainen kymmenminuuttinen esitys siitä, mitä hän on neljä vuotta Oslossa tutkinut.

Samassa kuvassa äiti ja tytär, tohtoreita molemmat. Kolmas samanmoinen, Sonjan isoäiti, otti kuvan. 

Ennen ateriaa sytytettiin vielä kynttilöitä nostattamaan jo valmiiksi lämmintä tunnelmaa.


 Illallispöytään asetuttiin tasapuolisesti niin, että Gustafin sukua istui omassa päädyssään, Lagströmin väkeä, johon anoppina ja isoäitinä kuulun, toisessa päässä pöytää. Vasemmalla osittain selin kuvaajaan seisoo Gabriella, Gustafin sisko.

Maukkaita kylmiä ruokalajeja kukin haki lautaselleen itse.

 Kuvassa Pia, Sonjan Otto-sedän puoliso, Uppsalan-asukki syntymästään asti.

Akateemisessa juhlassa pidetään puheita. Ne aloitti tuore tohtori, oma äiti ja anoppi lähimpinä kuuntelijoina. Istuin vastapäätä Sonjaa, lastenlapsistani ensimmäistä, vieressäni Gustaf, joka vastasi puheeseen niin, että syntyi hauska dialogi puolisoiden välillä. Vieressäni Sonjan isä, Leo, tyytyi kommentoimaan puheita, joista yhden piti Hanna. Minäkin äidyin muistelemaan 30 vuoden takaisia tapahtumia oman väitökseni aikoihin tammikuussa 1991. Varsinaista puhetta en pitänyt, kerroin vain, miten piti venyä viikon välein oman äidin hautaamisesta väitöstilaisuuteen ja 50-vuotisjuhlaan. Miksi ihmeessä en ymmärtänyt peruuttaa synttärijuhlaa, vaikka sellainen olisi ollut mahdollista! Silloin kevään mittaan en enää jaksanutkaan paljon muuta kuin lepäillä. Töissä toki kävin.

Ehkä Sonja ja Gustaf osaavat minua paremmin arvioida omat voimansa. Ovathan he ymmärtäneet hankkia au pairin avuksi kodinhoitoon kaikkine lasten kuskaamisineen suomenkieliseen päiväkotiin. Harjoitusta tarvitaan, ennen kuin molemmat vanhemmat ryhtyvät täystoimisesti töihinsä. 

Syyskuussa alkaa opettelu uuden perheenjäsenen kanssa. Hän tulee Saksasta, kun pohjoissuomalainen tyttö ei saanut päätetyksi, tuleeko vai ei. Toivotan innostusta, onnea ja jaksamista kaikkiin käänteisiin!





 

 



2 kommenttia:

vanski kirjoitti...

Siis suomenkielen sijasta tuleekin saksa....

Lissu kirjoitti...

Ei kuulemma tule, sillä saksatar puhuu ruotsia.